Tasa-arvo http://paavonevalainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/132802/all Fri, 28 Jun 2019 11:04:49 +0300 fi Pride on lähimmäisenrakkautta http://emmikurkela1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277815-pride-on-lahimmaisen-rakkautta <p>Vuonna 1995 kriminalisoitiin syrjiminen seksuaalisen suuntautumisen perusteella. Olen siis sitä ikäluokkaa, joka on syntynyt yhteiskuntaan, joka kieltää seksuaalisen suuntautumiseen perustuvan syrjinnän. Mutta ei yhteiskuntamme silti vielä vuonna 2019 ole valmis. Meillä on yhä matkaa sellaiseen yhteiskuntaan, joka vapaasti tunnustaa erilaisten ihmisten tasa-arvon ja ihmisoikeuksien toteutumisen. Yhteiskuntaan jossa on olemassa tasa-arvoisia ihmisiä samoin oikeuksin.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Seksuaalisuusko kollektiivinen asia?</strong></p><p>&nbsp;</p><p><em>&quot;Jos Kirkon mukana olo (Priden tukijoissa)</em><em>antaa viestin siitä, että kukin voi toteuttaa omaa seksuaalisuutta ihan niin kuin haluaa, niin sitä viestiä Kirkon ei mielestäni pitäisi antaa.&quot;</em> Jari Rankinen, pappi, Yle A-Studiossa 26.6.2019.</p><p>&nbsp;</p><p>Evankelisluterialinen kirkko ei virallisesti eikä yksimielisesti edusta Rankisen näkemyksiä. Rankisen kommentti silti paljastaa olennaisesti sen, miten seksuaalivähemmistöjen oikeuksien vastustajat usein perustelevat omaa kantaansa. On olemassa ihmisiä, yhteisöjä, uskontoja ja valtioita, joiden mukaan ihmisten seksuaalisuus ei ole yksilön oma asia, vaan se on kollektiivinen, yhteisön asia. Heidän mukaansa on jonkun muun, kuin jokaisen yksilön itse, tehtävä määritellä mikä on &quot;normaali&quot; ja &quot;epänormaali&quot; sekä mikä on &quot;oikein&quot;&nbsp;tai &quot;väärin&quot;.</p><p>&nbsp;</p><p>Perustuvatpa nämä näkemykset fundamentalistiseen raamatun tulkintaan tai omaan tulkintaan ihmisen biologiasta, on vaikea perustella sitä, miten jollekin muulle ihmiselle tai ihmisryhmälle kuuluu se, millä tavalla ihmiset omaa seksuaalista suuntautumistaan toteuttavat. Jokainen ihminen voi tehdä omassa elämässään päätöksiä omasta seksuaalisuuden toteuttamisesta, mutta se, mikä liittyy toisten ihmisten omaan seksuaalisuuteen, on heidän oma henkilökohtainen asiansa.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Mikä on yhteiskunnan viesti jäsenilleen?&nbsp;</strong></p><p>&nbsp;</p><p>Jopa lääketieteellisesti on tunnustettu se tosiasia, että ihmisten sukupuoli-identiteetti ja seksuaalisuus on monimuotoisempi asia kuin sukupuolielimet, kromosomit tai hormoonit. Ihmiset ovat ennenkaikkea toisistaan poikkeavia yksilöitä. Vaikka valtaosa ihmisistä olisivat heteroseksuaaleja sekä standardeihin ja stereotypioihin meneviä sukupuolia, niin aina on heitä jotka eivät mahdu näihin raameihin.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Olemme joukko yksilöitä, joilla on ihmisarvo sekä oikeus syrjimättömyyteen, tasa-arvoon ja muihin ihmisoikeuksiin. Olipa maailmankuvasi perustuva raamattuun tai muihin konservatiivisiin arvoihin, on olemassa aina ihmisiä, jotka eivät täytä sinun odotuksiasi; sinun käsityksiäsi siitä millaisia naisia tai miehiä meidän pitäisi olla, tai kuinka meidän kuuluu omaa seksuaalisuuttaan toteuttaa. Toisaalta, miksi pitäisikään täyttää?</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Mikä itseasiassa on pahin seuraus sille, jos annamme tasavertaisesti jokaisen yksilön vapaasti päättää ja toteuttaa omaa seksuaalisuutta ja sukupuolta ilman toisten ennakkoluuloja, tuomitsemista ja syrjimistä?</strong></p><p>&nbsp;</p><p>Seksuaalivähemmistöt yhä kuuluisivat vähemmistöön, mutta heillä olisi vapaus toteuttaa itseään&nbsp;sellaisina, mihin kokevat syntyneensä ja kuuluvansa ilman tuomitsemista, syrjimättömyyttä tai ennakkoluuloja.&nbsp;</p><p>Kaikkein pahimmassa tapauksessa seurauksena on se, että jokaisella yhteiskunnan jäsenellä on oikeus tasa-arvoisesti sekä rakastaa että tulla rakastetuksi. Rakkaus kaikissa muodoissaan saattaisi siis sittenkin olla pelkästään onnellinen, kaunis ja jokaisen ihmisen hyvinvointia lisäävä asia.</p><p>&nbsp;</p><p>Pride on viesti hyväksymisestä. Pride on viesti tasa-arvosta ja syrjimättömyydestä. Ennen kaikkea: Pride on viesti lähimmäisenrakkaudesta.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Vuonna 1995 kriminalisoitiin syrjiminen seksuaalisen suuntautumisen perusteella. Olen siis sitä ikäluokkaa, joka on syntynyt yhteiskuntaan, joka kieltää seksuaalisen suuntautumiseen perustuvan syrjinnän. Mutta ei yhteiskuntamme silti vielä vuonna 2019 ole valmis. Meillä on yhä matkaa sellaiseen yhteiskuntaan, joka vapaasti tunnustaa erilaisten ihmisten tasa-arvon ja ihmisoikeuksien toteutumisen. Yhteiskuntaan jossa on olemassa tasa-arvoisia ihmisiä samoin oikeuksin.

 

Seksuaalisuusko kollektiivinen asia?

 

"Jos Kirkon mukana olo (Priden tukijoissa)antaa viestin siitä, että kukin voi toteuttaa omaa seksuaalisuutta ihan niin kuin haluaa, niin sitä viestiä Kirkon ei mielestäni pitäisi antaa." Jari Rankinen, pappi, Yle A-Studiossa 26.6.2019.

 

Evankelisluterialinen kirkko ei virallisesti eikä yksimielisesti edusta Rankisen näkemyksiä. Rankisen kommentti silti paljastaa olennaisesti sen, miten seksuaalivähemmistöjen oikeuksien vastustajat usein perustelevat omaa kantaansa. On olemassa ihmisiä, yhteisöjä, uskontoja ja valtioita, joiden mukaan ihmisten seksuaalisuus ei ole yksilön oma asia, vaan se on kollektiivinen, yhteisön asia. Heidän mukaansa on jonkun muun, kuin jokaisen yksilön itse, tehtävä määritellä mikä on "normaali" ja "epänormaali" sekä mikä on "oikein" tai "väärin".

 

Perustuvatpa nämä näkemykset fundamentalistiseen raamatun tulkintaan tai omaan tulkintaan ihmisen biologiasta, on vaikea perustella sitä, miten jollekin muulle ihmiselle tai ihmisryhmälle kuuluu se, millä tavalla ihmiset omaa seksuaalista suuntautumistaan toteuttavat. Jokainen ihminen voi tehdä omassa elämässään päätöksiä omasta seksuaalisuuden toteuttamisesta, mutta se, mikä liittyy toisten ihmisten omaan seksuaalisuuteen, on heidän oma henkilökohtainen asiansa.

 

Mikä on yhteiskunnan viesti jäsenilleen? 

 

Jopa lääketieteellisesti on tunnustettu se tosiasia, että ihmisten sukupuoli-identiteetti ja seksuaalisuus on monimuotoisempi asia kuin sukupuolielimet, kromosomit tai hormoonit. Ihmiset ovat ennenkaikkea toisistaan poikkeavia yksilöitä. Vaikka valtaosa ihmisistä olisivat heteroseksuaaleja sekä standardeihin ja stereotypioihin meneviä sukupuolia, niin aina on heitä jotka eivät mahdu näihin raameihin. 

 

Olemme joukko yksilöitä, joilla on ihmisarvo sekä oikeus syrjimättömyyteen, tasa-arvoon ja muihin ihmisoikeuksiin. Olipa maailmankuvasi perustuva raamattuun tai muihin konservatiivisiin arvoihin, on olemassa aina ihmisiä, jotka eivät täytä sinun odotuksiasi; sinun käsityksiäsi siitä millaisia naisia tai miehiä meidän pitäisi olla, tai kuinka meidän kuuluu omaa seksuaalisuuttaan toteuttaa. Toisaalta, miksi pitäisikään täyttää?

 

Mikä itseasiassa on pahin seuraus sille, jos annamme tasavertaisesti jokaisen yksilön vapaasti päättää ja toteuttaa omaa seksuaalisuutta ja sukupuolta ilman toisten ennakkoluuloja, tuomitsemista ja syrjimistä?

 

Seksuaalivähemmistöt yhä kuuluisivat vähemmistöön, mutta heillä olisi vapaus toteuttaa itseään sellaisina, mihin kokevat syntyneensä ja kuuluvansa ilman tuomitsemista, syrjimättömyyttä tai ennakkoluuloja. 

Kaikkein pahimmassa tapauksessa seurauksena on se, että jokaisella yhteiskunnan jäsenellä on oikeus tasa-arvoisesti sekä rakastaa että tulla rakastetuksi. Rakkaus kaikissa muodoissaan saattaisi siis sittenkin olla pelkästään onnellinen, kaunis ja jokaisen ihmisen hyvinvointia lisäävä asia.

 

Pride on viesti hyväksymisestä. Pride on viesti tasa-arvosta ja syrjimättömyydestä. Ennen kaikkea: Pride on viesti lähimmäisenrakkaudesta.

]]>
13 http://emmikurkela1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277815-pride-on-lahimmaisen-rakkautta#comments Pride Pride2019 Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt Seksuaalivähemmistöjen oikeudet Tasa-arvo Fri, 28 Jun 2019 08:04:49 +0000 Emmi Kurkela http://emmikurkela1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277815-pride-on-lahimmaisen-rakkautta
Pääministeri pride-kulkueeseen mukaan http://tepposyvril.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277787-paaministeri-pride-marsille-mukaan <p>Jo on aikakin.</p><p>Pääministeri näyttää hyvää esimerkkiä koko kansalle.&nbsp;</p><p>Ei vihalle, kyllä tasa-arvolle.</p><p>&nbsp;</p><p><a href="https://yle.fi/uutiset/3-10851252" title="https://yle.fi/uutiset/3-10851252">https://yle.fi/uutiset/3-10851252</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Jo on aikakin.

Pääministeri näyttää hyvää esimerkkiä koko kansalle. 

Ei vihalle, kyllä tasa-arvolle.

 

https://yle.fi/uutiset/3-10851252

]]>
20 http://tepposyvril.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277787-paaministeri-pride-marsille-mukaan#comments Ihmisoikeus Pääministeri Pride-kulkue Tasa-arvo Thu, 27 Jun 2019 15:11:09 +0000 Teppo Syvärilä http://tepposyvril.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277787-paaministeri-pride-marsille-mukaan
Kokoomuksen on kuljettava tasa-arvon kärkijoukossa – änkyröistä huolimatta http://tuomaskuoppala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277721-kokoomuksen-on-kuljettava-tasa-arvon-karkijoukossa-ankyroista-huolimatta <p>Mielensäpahoittajat kerääntyivät viikon alussa haukkumaan kokoomuksen kannanottoa Pride-viikon puolesta. Nämä taantuneet änkyrät julistivat kokoomuksen arvopohjan muuttuneen perinpohjaisesti. Pettymys oli osalle kommentoijista ja jopa puolueen jäsenistä niin suuri, että he vannoivat heittävänsä puolueen ansiomerkin roskiin ja eroavansa puolueesta. Minulla on vain yksi viesti näille henkilöille: tervemenoa.</p> <p>Näiden ahdasmielisten kommentoijien olisi hyvä muistaa, että tasa-arvo ja yhdenvertaisuus eivät ole keneltäkään pois. Kokoomuksen arvopohja rakentuu yksiselitteisesti ihmisoikeuksien päälle. Puolue ajaa tasa-arvoa ja ihmisten itsemääräämisoikeutta, joka on tunnustettu puolueen periaateohjelmassa jokaiselle kuuluvaan ihmiselämän arvokkuuteen. Sivistyspuolueen jäsenten on kyettävä ymmärtämään erilaisten tarinoiden ja elämänvalintojen rikkaus.</p> <p>Mikäli tämä linjaus ei säikäyttänyt tarpeeksi, niin todettakoon samaan hengenvetoon, että kokoomus ajaa translain uudistamista.</p> <p>Nykymuotoinen lakimme on saanut toistuvasti kritiikkiä ihmisoikeusjärjestöiltä ja Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutetulta. Muut Pohjoismaat ovat ehtineet jo päivittämään lakinsa tähän päivään. Suomessa sen sijaan sukupuolen muuttaminen vaatii lain mukaan lisääntymiskyvyttömyyttä eli sterilisaatiota. Hidastelumme muutoksen tiellä on itsemääräämisoikeuden irvikuva. Hidastelumme sotii niin transihmisten ihmisoikeuksia että itsemääräämisoikeutta vastaan.</p> <p>Translain uudistaminen oli aikoinaan yksi keskeisistä esityksistä kansalaisaloitteessa, joka ajoi tasa-arvoista avioliittolakia Suomeen. Rinteen hallitus on kyllä luvannut uudistaa translain, mutta ihmisoikeusjärjestöt pelkäävät uudistuksen jäävän marssin puoliväliin. Esimerkiksi juuri Helsinki Pride -yhteisön toiminnanjohtaja&nbsp;<strong>Aaro Horsma</strong>&nbsp;totesi, ettei hallituksen ajama uudistus ole riittävä. Puolueista vain kokoomus, vihreät ja vasemmistoliitto olisivat valmiimpia toteuttamaan kunnianhimoisen uudistuksen.</p> <p>Ihmisoikeuksien edistämisen ei pitäisi katsoa puoluekirjaa. Minun tuntemani kokoomus on avoin ja suvaitsevainen puolue, joka on uskaltanut ja uskaltaa marssia edelläkävijöiden joukossa.&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Mielensäpahoittajat kerääntyivät viikon alussa haukkumaan kokoomuksen kannanottoa Pride-viikon puolesta. Nämä taantuneet änkyrät julistivat kokoomuksen arvopohjan muuttuneen perinpohjaisesti. Pettymys oli osalle kommentoijista ja jopa puolueen jäsenistä niin suuri, että he vannoivat heittävänsä puolueen ansiomerkin roskiin ja eroavansa puolueesta. Minulla on vain yksi viesti näille henkilöille: tervemenoa.

Näiden ahdasmielisten kommentoijien olisi hyvä muistaa, että tasa-arvo ja yhdenvertaisuus eivät ole keneltäkään pois. Kokoomuksen arvopohja rakentuu yksiselitteisesti ihmisoikeuksien päälle. Puolue ajaa tasa-arvoa ja ihmisten itsemääräämisoikeutta, joka on tunnustettu puolueen periaateohjelmassa jokaiselle kuuluvaan ihmiselämän arvokkuuteen. Sivistyspuolueen jäsenten on kyettävä ymmärtämään erilaisten tarinoiden ja elämänvalintojen rikkaus.

Mikäli tämä linjaus ei säikäyttänyt tarpeeksi, niin todettakoon samaan hengenvetoon, että kokoomus ajaa translain uudistamista.

Nykymuotoinen lakimme on saanut toistuvasti kritiikkiä ihmisoikeusjärjestöiltä ja Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutetulta. Muut Pohjoismaat ovat ehtineet jo päivittämään lakinsa tähän päivään. Suomessa sen sijaan sukupuolen muuttaminen vaatii lain mukaan lisääntymiskyvyttömyyttä eli sterilisaatiota. Hidastelumme muutoksen tiellä on itsemääräämisoikeuden irvikuva. Hidastelumme sotii niin transihmisten ihmisoikeuksia että itsemääräämisoikeutta vastaan.

Translain uudistaminen oli aikoinaan yksi keskeisistä esityksistä kansalaisaloitteessa, joka ajoi tasa-arvoista avioliittolakia Suomeen. Rinteen hallitus on kyllä luvannut uudistaa translain, mutta ihmisoikeusjärjestöt pelkäävät uudistuksen jäävän marssin puoliväliin. Esimerkiksi juuri Helsinki Pride -yhteisön toiminnanjohtaja Aaro Horsma totesi, ettei hallituksen ajama uudistus ole riittävä. Puolueista vain kokoomus, vihreät ja vasemmistoliitto olisivat valmiimpia toteuttamaan kunnianhimoisen uudistuksen.

Ihmisoikeuksien edistämisen ei pitäisi katsoa puoluekirjaa. Minun tuntemani kokoomus on avoin ja suvaitsevainen puolue, joka on uskaltanut ja uskaltaa marssia edelläkävijöiden joukossa. 

]]>
12 http://tuomaskuoppala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277721-kokoomuksen-on-kuljettava-tasa-arvon-karkijoukossa-ankyroista-huolimatta#comments Eduskunta Helsinki Pride Ihmisoikeudet Kokoomus Tasa-arvo Wed, 26 Jun 2019 11:36:01 +0000 Tuomas Kuoppala http://tuomaskuoppala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277721-kokoomuksen-on-kuljettava-tasa-arvon-karkijoukossa-ankyroista-huolimatta
Mitä hallitus tarkoittaa tasa-arvolla? http://paulisumanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277520-mita-hallitus-tarkoittaa-tasa-arvolla <p>Rinteen hallituksen ohjelmassa 2019 mainitaan sana tasa-arvo 75 kertaa, laski YLE.</p><p>Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk), joka ilmoitti pyrkivänsä keskustan uudeksi puheenjohtajaksi, oli tietääkseni ensimmäinen ministeri, joka kertoi konkreettisesti, mitä uusi hallitus tarkoittaa sanalla tasa-arvo.</p><p>Hän ilmoitti, että hallitus alkaa tutkia mahdollisuutta järjestää naisille 2-3 kuukautta kestävä kansalaispalvelus vastineeksi miesten keskimäärin yli 9 kk kestävälle asevelvollisuudelle. Kaikkosen esitys pohjaa hallituksen ohjelmaan. Siinä on kirjattu, että kansalaispalveluksesta pitää tehdä selvitys.</p><p>Asialla Kaikkonen ei kuitenkaan aio pitää kiirettä ja ennustaa, että selvitys tulisi päätöspöydälle vasta seuraavan hallituskauden aikana. Samalla hän muistuttaa, ettei naisia pidä velvoittaa miehille pakollisen palveluksen piiriin.</p><p>Norjassa ja Ruotsissa on tasa-arvoinen asevelvollisuuslaki. Suomeen hallitus ei halua. Suomen hallitus tarkoittaa tasa-arvolla sitä, että naisille on eri tasa-arvosäännöt asevelvollisuuden suhteen kuin miehille. Se on perustuslain 6 &sect; vastaista, sillä perusteltua syytä kukaan ei tähän ole kertonut, ei Kaikkonenkaan.</p><p>Kuinkahan paljon näitä tasa-arvoasioita vielä putkahtaa esille, missä hallituksella on eri säännöt miehille ja naisille tasa-arvolla perusteltuna?</p><p>Kirjoituksella en ota muuta kantaa maanpuolustuksen järjestämiseen kuin sen, että se tulee järjestää tasa-arvoisesti.</p><p>Nykyinen ja Kaikkosen selvitykseen ottama järjestelmä ei tuo naisten kaikkia resursseja tasa-arvoisesti maanpuolustuksen käytettäväksi. Ja se on valtava puute maamme puolustuksen kannalta. Nykyinen asevelvollisuuslaki lähtee olettamasta, että huonoinkin mies on maanpuolustuksen kannalta parempi vaihtoehto kuin paras nainen. En allekirjoita tätä olettamaa, vaikka en osaakaan nimetä yhtään miestä, joka olisi huonompi maanpuolustuksen kannalta kuin paras nainen, jonka tunnen.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Rinteen hallituksen ohjelmassa 2019 mainitaan sana tasa-arvo 75 kertaa, laski YLE.

Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk), joka ilmoitti pyrkivänsä keskustan uudeksi puheenjohtajaksi, oli tietääkseni ensimmäinen ministeri, joka kertoi konkreettisesti, mitä uusi hallitus tarkoittaa sanalla tasa-arvo.

Hän ilmoitti, että hallitus alkaa tutkia mahdollisuutta järjestää naisille 2-3 kuukautta kestävä kansalaispalvelus vastineeksi miesten keskimäärin yli 9 kk kestävälle asevelvollisuudelle. Kaikkosen esitys pohjaa hallituksen ohjelmaan. Siinä on kirjattu, että kansalaispalveluksesta pitää tehdä selvitys.

Asialla Kaikkonen ei kuitenkaan aio pitää kiirettä ja ennustaa, että selvitys tulisi päätöspöydälle vasta seuraavan hallituskauden aikana. Samalla hän muistuttaa, ettei naisia pidä velvoittaa miehille pakollisen palveluksen piiriin.

Norjassa ja Ruotsissa on tasa-arvoinen asevelvollisuuslaki. Suomeen hallitus ei halua. Suomen hallitus tarkoittaa tasa-arvolla sitä, että naisille on eri tasa-arvosäännöt asevelvollisuuden suhteen kuin miehille. Se on perustuslain 6 § vastaista, sillä perusteltua syytä kukaan ei tähän ole kertonut, ei Kaikkonenkaan.

Kuinkahan paljon näitä tasa-arvoasioita vielä putkahtaa esille, missä hallituksella on eri säännöt miehille ja naisille tasa-arvolla perusteltuna?

Kirjoituksella en ota muuta kantaa maanpuolustuksen järjestämiseen kuin sen, että se tulee järjestää tasa-arvoisesti.

Nykyinen ja Kaikkosen selvitykseen ottama järjestelmä ei tuo naisten kaikkia resursseja tasa-arvoisesti maanpuolustuksen käytettäväksi. Ja se on valtava puute maamme puolustuksen kannalta. Nykyinen asevelvollisuuslaki lähtee olettamasta, että huonoinkin mies on maanpuolustuksen kannalta parempi vaihtoehto kuin paras nainen. En allekirjoita tätä olettamaa, vaikka en osaakaan nimetä yhtään miestä, joka olisi huonompi maanpuolustuksen kannalta kuin paras nainen, jonka tunnen.

 

 

]]>
14 http://paulisumanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277520-mita-hallitus-tarkoittaa-tasa-arvolla#comments Asevelvollisuus Hallitusohjelma 2019 Kansalaispalvelus Tasa-arvo Wed, 19 Jun 2019 19:04:08 +0000 Pauli Sumanen http://paulisumanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277520-mita-hallitus-tarkoittaa-tasa-arvolla
Mihin kaikkiin takuutuksiin Jutta Urpilainen kirjoittaisi komissaarina nimensä? http://sannaantikainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277051-mihin-kaikkiin-takuutuksiin-jutta-urpilainen-kirjoittaisi-komissaarina-nimensa <p>SDP julkisti 4.6 ehdokkaansa Suomen EU-komissaariksi. Moni varmaan hieraisi silmiään, kun selvisi, että ehdokkaana on Jutta Urpilainen, joka ei ollut ehdokkaana europarlamenttivaaleissa. Samaan aikaan SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne totesi toivovansa Suomelle mahdollisimman painavaa salkkua. Kaikki katastrofin ainekset ovat siis olemassa.</p><p>Ministerin tehtävään edellytetään, että valittava henkilö on rehellisenä ja taitavana tunnettu Suomen kansalainen. Vaikka komissaarin kohdalla vastaavia vaatimuksia ei ole, ei se silti tarkoita sitä, että komissaaria esittävän tahon tulisi toimia päinvastaisella tavalla.</p><p>Suomen aikaisemmista komissaareista Erkki Liikanen, Olli Rehn ja Jyrki Katainen ovat toimineet EU:n talous- ja raha-asioista vastaavina komissaareina. Tämä lienee painava salkku, jota Suomi nytkin on tavoittelemassa.</p><p>Suurin ongelma Urpilaisen uskottavuuden kannalta on hänen toimintansa valtiovarainministerinä. Joko Urpilainen ei tiennyt, mistä oli päättämässä, kun hän yritti hankkia Suomelle vakuuksia Kreikan tukipakettiin, tai vaihtoehtoisesti hän yritti tarkoituksellisesti valehdella kansalle sopimuksen todellisesta sisällöstä. Vaikea sanoa, kumpi on huolestuttavampi vaihtoehto, mutta kumpaakaan on todella vaikea pitää positiivisena meriittinä.</p><p>Miten voidaan olettaa, että Jutta Urpilainen ajaisi talouskomissaarina Suomen tai edes koko EU:n etua, jos hän on jo aikaisemmin osoittanut, ettei ole tehtäviensä tasalla tai ajaa jonkin muun tahon etua kuin oman maansa? Tällaisen kävelevän katastrofin valinta Suomen komissaariksi ei anna kovin hyvää kuvaa SDP:stä, kun puolueella olisi ollut käytettävissään myös laajalti arvostettu ja kyvykkäänä pidetty ehdokas, joka oli vaaleissa ehdokkaana ja keräsi yksin lähes puolet puolueensa äänistä.</p><p>Urpilaisen valintaa komissaariksi on yritetty perustella tasa-arvosyillä ja sillä, että Suomella ei ole ollut vielä yhtään naiskomissaaria. Samaan aikaan Ruotsilla ei kuitenkaan ole ollut yhtään mieskomissaaria, mutta kukaan ei tunnu pitävän tätä ongelmana.</p><p>Tasa-arvon edistäminen on tärkeää, mutta sitä ei pitäisi käyttää keppihevosena siihen, että tärkeän tehtävän täyttämisessä sekä osaaminen että luotettavuus sivuutetaan kokonaan. Tällainen toiminta on omiaan johtamaan siihen, että Suomen kansainvälinen uskottavuus kärsii ja pätevätkin naisehdokkaat leimautuvat pelkästään sukupuolensa perusteella tehtäväänsä valituiksi. Kyvykkyyden ja vaalituloksen ohittaminen pelkän sukupuolen perusteella ei edistä todellista tasa-arvoa eikä luottamusta demokratiaan.</p><p>Valikoiva tasa-arvoajattelu on ollut vihervasemmistoleirissä voimissaan aikaisemminkin. Naisen valitseminen on tärkeää vain silloin, kun kyseessä on ideologisesti sopiva ehdokas.</p><p>Kun Tarja Halonen oli ehdolla presidentiksi, feministit julistivat kilpaa, kuinka tärkeää on, että naiset äänestävät vaaleissa naista. Viime presidentinvaaleissa, kun perussuomalaisten Laura Huhtasaari haastoi kokoomuksen Sauli Niinistön, samat tahot olivat naisen äänestämisen tärkeydestä hipihiljaa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> SDP julkisti 4.6 ehdokkaansa Suomen EU-komissaariksi. Moni varmaan hieraisi silmiään, kun selvisi, että ehdokkaana on Jutta Urpilainen, joka ei ollut ehdokkaana europarlamenttivaaleissa. Samaan aikaan SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne totesi toivovansa Suomelle mahdollisimman painavaa salkkua. Kaikki katastrofin ainekset ovat siis olemassa.

Ministerin tehtävään edellytetään, että valittava henkilö on rehellisenä ja taitavana tunnettu Suomen kansalainen. Vaikka komissaarin kohdalla vastaavia vaatimuksia ei ole, ei se silti tarkoita sitä, että komissaaria esittävän tahon tulisi toimia päinvastaisella tavalla.

Suomen aikaisemmista komissaareista Erkki Liikanen, Olli Rehn ja Jyrki Katainen ovat toimineet EU:n talous- ja raha-asioista vastaavina komissaareina. Tämä lienee painava salkku, jota Suomi nytkin on tavoittelemassa.

Suurin ongelma Urpilaisen uskottavuuden kannalta on hänen toimintansa valtiovarainministerinä. Joko Urpilainen ei tiennyt, mistä oli päättämässä, kun hän yritti hankkia Suomelle vakuuksia Kreikan tukipakettiin, tai vaihtoehtoisesti hän yritti tarkoituksellisesti valehdella kansalle sopimuksen todellisesta sisällöstä. Vaikea sanoa, kumpi on huolestuttavampi vaihtoehto, mutta kumpaakaan on todella vaikea pitää positiivisena meriittinä.

Miten voidaan olettaa, että Jutta Urpilainen ajaisi talouskomissaarina Suomen tai edes koko EU:n etua, jos hän on jo aikaisemmin osoittanut, ettei ole tehtäviensä tasalla tai ajaa jonkin muun tahon etua kuin oman maansa? Tällaisen kävelevän katastrofin valinta Suomen komissaariksi ei anna kovin hyvää kuvaa SDP:stä, kun puolueella olisi ollut käytettävissään myös laajalti arvostettu ja kyvykkäänä pidetty ehdokas, joka oli vaaleissa ehdokkaana ja keräsi yksin lähes puolet puolueensa äänistä.

Urpilaisen valintaa komissaariksi on yritetty perustella tasa-arvosyillä ja sillä, että Suomella ei ole ollut vielä yhtään naiskomissaaria. Samaan aikaan Ruotsilla ei kuitenkaan ole ollut yhtään mieskomissaaria, mutta kukaan ei tunnu pitävän tätä ongelmana.

Tasa-arvon edistäminen on tärkeää, mutta sitä ei pitäisi käyttää keppihevosena siihen, että tärkeän tehtävän täyttämisessä sekä osaaminen että luotettavuus sivuutetaan kokonaan. Tällainen toiminta on omiaan johtamaan siihen, että Suomen kansainvälinen uskottavuus kärsii ja pätevätkin naisehdokkaat leimautuvat pelkästään sukupuolensa perusteella tehtäväänsä valituiksi. Kyvykkyyden ja vaalituloksen ohittaminen pelkän sukupuolen perusteella ei edistä todellista tasa-arvoa eikä luottamusta demokratiaan.

Valikoiva tasa-arvoajattelu on ollut vihervasemmistoleirissä voimissaan aikaisemminkin. Naisen valitseminen on tärkeää vain silloin, kun kyseessä on ideologisesti sopiva ehdokas.

Kun Tarja Halonen oli ehdolla presidentiksi, feministit julistivat kilpaa, kuinka tärkeää on, että naiset äänestävät vaaleissa naista. Viime presidentinvaaleissa, kun perussuomalaisten Laura Huhtasaari haastoi kokoomuksen Sauli Niinistön, samat tahot olivat naisen äänestämisen tärkeydestä hipihiljaa.

]]>
26 http://sannaantikainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277051-mihin-kaikkiin-takuutuksiin-jutta-urpilainen-kirjoittaisi-komissaarina-nimensa#comments EU-komissaari Jutta Urpilainen SDP Tasa-arvo Thu, 06 Jun 2019 09:49:14 +0000 Sanna Antikainen http://sannaantikainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277051-mihin-kaikkiin-takuutuksiin-jutta-urpilainen-kirjoittaisi-komissaarina-nimensa
Miksi perussuomalaiset erottivat Teemu Torssosen? http://mmikkola2.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276911-miksi-perussuomalaiset-erottivat-teemu-torssosen <p>&nbsp; &nbsp; &nbsp;</p> <p>Maanantaina 3.6.2019</p> <p>Miksi PerSu-johto erotti Teemu Torssosen?<br /><br />Iltalehti uutisoi Keskisuomalaisen ohella, että perussuomalaisten puoluesihteeriehdokas, jyväskyläläinen kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen Teemu Torssosen on erotettu puolueesta.&nbsp;<br /><br />Erottamisen tiimoilta on ilmennyt epäselvyyksiä ja outo hiljaisuus puolueen puolelta. Aiheesta käydään kuitenkin vilkasta keskustelua useassa mediassa. Sosiaaliseen mediaan ja lehtiin perustuvan tiedon valossa kyseessä voidaan pitää äärimmäisyyksiin eskaloitunutta valta-asetelmaa puolueessa olevien intressiryhmien (vanha &rsquo;soinilainen&rsquo; perussuomalaisuus vs. &rsquo;halla-aholainen&rsquo;, modernimpi, kansallismielisempi perussuomalaisuus) välillä. Perussuomalaisten sisällä vellova epämääräisyys ja tiedottamisen puute asian tiimoilta aiheuttaa luonnollisesti epäluottamusta ja kysymysten tulvaa. .<br /><br />Riikka Slunga-Poutsalon mukaan (Iltalehti 30.5. 2019): &nbsp;&rdquo;puolue ei voi eritellä julkisuuteen syitä erottamiselle&rdquo;. Hän korostaa, &rdquo;ettei puolue koskaan erota jäseniään yhden julkaisun, kommentin tai tapahtuman takia.&rdquo;<br /><br />Puolue ei ole kaikesta päätellen eritellyt tai millään lailla perustellut päätöksiään edes Torssoselle koko meneillä olevan suhmuroinnin aikana huolimatta siitä, &nbsp;että TT on itse proaktiivisesti pyytänyt keskustelua ja asioiden läpikäymistä.<br /><br />On toki selvää, miksi Perussuomalaiset ajoittivat erottamisen vaalien jälkeen. Tuntuu puoluejohdon taktikoinnilta. Mutta erityisen huonoa makua ja epäeettistä toimintaa puolue esitti erottaessaan Teemu Torssosen kesken kovimman puoluesihteerikampanjoinnin, johon hän oli ilmoittautunut useita kuukausia sitten. Mistä tämä tällainen käyttäytyminen kertoo? Perussuomalaisten Keski-Suomen ehdokasasetteluun eduskuntavaaleissa 2019 liittyi sabotaasia, valheita ja vastuuttomuutta &rsquo;omien&rsquo; puolelta. Outoa lisäksi on se, että paljon tulosta aikaansaanut ja kannattajien ääniä nauttiva kaupunginhallituksen jäsen erotetaan ilman mitään perusteluja. Varsinkin kun ottaa huomioon, kuinka paljon puoluejohto on saanut selitellä usean muun perussuomalaisen korkean tason edustajan toimintaa.<br /><br />Puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo sanoo, että erottamispäätöstä on arvioitu puolueen kokonaisedun kannalta. Mitä ihmettä tämä tarkoittaa? Millä ihmeen tavalla Torssonen on uhka kokonaisetua ajatellen? Tämän aiheen kohdalla puolue ja useat mediassa viestivät perussuomalaiset toimijat ovat aivan hiljaa. Mikä on se ultimaattinen peruste tai syy, miksi puoluejohto asettuu tässä &nbsp;puoluetta hajottavan, nykyistä perussuomalaisuutta vastustavan köörin puolelle? Tähän ei kukaan ole suostunut vastaamaan. Joka tapauksessa tämä erottamiseen liittyvä mediahuomio on todennäköisesti ylittänyt puolueen arvion. Kaikesta päätellen mediahuomio &nbsp;tulee kasvamaan vielä entisestään.<br /><br />Koska Torssosen annettiin tehdä puoluepolitiikkaa ilman että hänelle ilmoitettiin jo tiedossa oleva päätös erottamisesta, puoluehallitus tai -johto on nähnyt Teemun tärkeänä vaikuttajana ja toimijana, jonka erottaminen tulisi aiheuttamaan ikäviä kysymyksiä ja negatiivista julkisuutta. Aiheeseen liittyvät selvitykset, tapahtumien kulku ja eri vaikuttimet ovat useamman perussuomalaisen toimijan ja kommentoijan tiedossa. Mitä pidempään puolueen toimijat ja asianomaiset muut kuin Torssonen ovat hiljaa eivätkä perustele toimiaan, puoluejohdon, -hallituksen ja -toimiston toiminta näyttäytyy entistä huonommassa valossa. Näin ollen väistämättä muodostuu &nbsp;vaikutelma, että kyseessä on enemmänkin jotain salailtavaa.<br />&nbsp;</p> <p>Tähän asti selvinneiden&nbsp; tiedon ja tapahtumien puitteissa on jo valmiiksi paljon pureskeltavaa, mitä eteen sitten tuleekin, kun asioita pohditaan syvemmälle? Jotta jäsenet voivat tehdä hyviä valintoja puoluekokouksessa kesäkuun 2019 lopussa, on ensiarvoisen tärkeää, että Teemu Torssosen lisäksi myös muut perussuomalaiset saavat tietää asianmukaisen selonteon erottamiseen johtaneista syistä ja päätöksistä. Mielenkiintoista on myös kuulla, kuinka puoluehallitus ja -johto suhtautuvat tällaiseen toimintaan, joka näyttää olevan puolueen omien arvojen ja ohjelmassa olevien asioiden vastaista.<br /><br />Riikka Slunga-Poutsalo tai Jussi Halla-aho, miten asiat oikein ovat?<br /><br /><a href="https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/d8338c66-ea33-4f4a-b3d3-c50e91fa73a7?fbclid=IwAR3fRs0246JLUk473sq_4tmshxG947n7AKZSpD7vJYwdZ61finf58M6K1b0" target="_blank">https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/d8338c66-ea33-4f4a-b3d3-c50e91fa73a7?fbclid=IwAR3fRs0246JLUk473sq_4tmshxG947n7AKZSpD7vJYwdZ61finf58M6K1b0</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>      

Maanantaina 3.6.2019

Miksi PerSu-johto erotti Teemu Torssosen?

Iltalehti uutisoi Keskisuomalaisen ohella, että perussuomalaisten puoluesihteeriehdokas, jyväskyläläinen kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen Teemu Torssosen on erotettu puolueesta. 

Erottamisen tiimoilta on ilmennyt epäselvyyksiä ja outo hiljaisuus puolueen puolelta. Aiheesta käydään kuitenkin vilkasta keskustelua useassa mediassa. Sosiaaliseen mediaan ja lehtiin perustuvan tiedon valossa kyseessä voidaan pitää äärimmäisyyksiin eskaloitunutta valta-asetelmaa puolueessa olevien intressiryhmien (vanha ’soinilainen’ perussuomalaisuus vs. ’halla-aholainen’, modernimpi, kansallismielisempi perussuomalaisuus) välillä. Perussuomalaisten sisällä vellova epämääräisyys ja tiedottamisen puute asian tiimoilta aiheuttaa luonnollisesti epäluottamusta ja kysymysten tulvaa. .

Riikka Slunga-Poutsalon mukaan (Iltalehti 30.5. 2019):  ”puolue ei voi eritellä julkisuuteen syitä erottamiselle”. Hän korostaa, ”ettei puolue koskaan erota jäseniään yhden julkaisun, kommentin tai tapahtuman takia.”

Puolue ei ole kaikesta päätellen eritellyt tai millään lailla perustellut päätöksiään edes Torssoselle koko meneillä olevan suhmuroinnin aikana huolimatta siitä,  että TT on itse proaktiivisesti pyytänyt keskustelua ja asioiden läpikäymistä.

On toki selvää, miksi Perussuomalaiset ajoittivat erottamisen vaalien jälkeen. Tuntuu puoluejohdon taktikoinnilta. Mutta erityisen huonoa makua ja epäeettistä toimintaa puolue esitti erottaessaan Teemu Torssosen kesken kovimman puoluesihteerikampanjoinnin, johon hän oli ilmoittautunut useita kuukausia sitten. Mistä tämä tällainen käyttäytyminen kertoo? Perussuomalaisten Keski-Suomen ehdokasasetteluun eduskuntavaaleissa 2019 liittyi sabotaasia, valheita ja vastuuttomuutta ’omien’ puolelta. Outoa lisäksi on se, että paljon tulosta aikaansaanut ja kannattajien ääniä nauttiva kaupunginhallituksen jäsen erotetaan ilman mitään perusteluja. Varsinkin kun ottaa huomioon, kuinka paljon puoluejohto on saanut selitellä usean muun perussuomalaisen korkean tason edustajan toimintaa.

Puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo sanoo, että erottamispäätöstä on arvioitu puolueen kokonaisedun kannalta. Mitä ihmettä tämä tarkoittaa? Millä ihmeen tavalla Torssonen on uhka kokonaisetua ajatellen? Tämän aiheen kohdalla puolue ja useat mediassa viestivät perussuomalaiset toimijat ovat aivan hiljaa. Mikä on se ultimaattinen peruste tai syy, miksi puoluejohto asettuu tässä  puoluetta hajottavan, nykyistä perussuomalaisuutta vastustavan köörin puolelle? Tähän ei kukaan ole suostunut vastaamaan. Joka tapauksessa tämä erottamiseen liittyvä mediahuomio on todennäköisesti ylittänyt puolueen arvion. Kaikesta päätellen mediahuomio  tulee kasvamaan vielä entisestään.

Koska Torssosen annettiin tehdä puoluepolitiikkaa ilman että hänelle ilmoitettiin jo tiedossa oleva päätös erottamisesta, puoluehallitus tai -johto on nähnyt Teemun tärkeänä vaikuttajana ja toimijana, jonka erottaminen tulisi aiheuttamaan ikäviä kysymyksiä ja negatiivista julkisuutta. Aiheeseen liittyvät selvitykset, tapahtumien kulku ja eri vaikuttimet ovat useamman perussuomalaisen toimijan ja kommentoijan tiedossa. Mitä pidempään puolueen toimijat ja asianomaiset muut kuin Torssonen ovat hiljaa eivätkä perustele toimiaan, puoluejohdon, -hallituksen ja -toimiston toiminta näyttäytyy entistä huonommassa valossa. Näin ollen väistämättä muodostuu  vaikutelma, että kyseessä on enemmänkin jotain salailtavaa.
 

Tähän asti selvinneiden  tiedon ja tapahtumien puitteissa on jo valmiiksi paljon pureskeltavaa, mitä eteen sitten tuleekin, kun asioita pohditaan syvemmälle? Jotta jäsenet voivat tehdä hyviä valintoja puoluekokouksessa kesäkuun 2019 lopussa, on ensiarvoisen tärkeää, että Teemu Torssosen lisäksi myös muut perussuomalaiset saavat tietää asianmukaisen selonteon erottamiseen johtaneista syistä ja päätöksistä. Mielenkiintoista on myös kuulla, kuinka puoluehallitus ja -johto suhtautuvat tällaiseen toimintaan, joka näyttää olevan puolueen omien arvojen ja ohjelmassa olevien asioiden vastaista.

Riikka Slunga-Poutsalo tai Jussi Halla-aho, miten asiat oikein ovat?

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/d8338c66-ea33-4f4a-b3d3-c50e91fa73a7?fbclid=IwAR3fRs0246JLUk473sq_4tmshxG947n7AKZSpD7vJYwdZ61finf58M6K1b0

]]>
12 http://mmikkola2.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276911-miksi-perussuomalaiset-erottivat-teemu-torssosen#comments oikeudenmukaisuus Tasa-arvo Mon, 03 Jun 2019 09:43:32 +0000 Merja Mikkola http://mmikkola2.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276911-miksi-perussuomalaiset-erottivat-teemu-torssosen
Tunnustus uudelle hallitusohjelmalle http://emmikurkela1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276905-tunnustus-uudelle-hallitusohjelmalle <p>Aika monta vuotta Suomessa päättäjät ovat nukkuneet ruususen unta monien tasa-arvo- ja hyvinvointikysymysten kohdalla. Tarvittiin vaalit, jossa erityisesti nuoret lähtivät liikkeelle, ja jossa erityisesti (ja eri tavalla kuin ennen) naiset nousivat ryminällä eduskuntaan. Arvoliberaalien vaalivoitto näkyy nykyisessä hallitusohjelmassakin: vihdoinkin moni tervetullut uudistus on saanut tuulta purjeisiin.</p><p>&nbsp;</p><p>Edellinen hallitus oli kunnianhimoinen Suomen talouden kuntoon laittamisessa, mutta suurimmassa kiimassa tuntui vähemmälle huomiolle jääneen monet tasa-arvon kannalta tärkeimmät kysymykset, kuten perhevapaauudistus sekä tarpeelliset toimet mm. lähisuhde- ja seksuaaliseen väkivallan uhrien aseman parantamiseksi. Tästä on kuitenkin pakko lukea pois väistyvän oikeusministerin Antti Häkkäsen vaikuttava työ mm. seksuaalirikoslainsäädännön rangaistusten uudistamiseksi. Kiitoksena hyvästä työstä Häkkänen saikin ison vaalivoiton omassa vaalipiirissään ollen yksi Kokoomuksen ääniharavista.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Tätä nykyä lähisuhde- ja seksuaalisen väkivallan uhrien asema on heikko ja alueellisesti epätasa-arvoinen. Suomessa ainoastaan Helsingissä on toiminnassa seksuaalirikosten uhrien tukikeskus (Seri-tukikeskus), jonne seksuaalirikosuhrien auttaminen on keskitetty. Seri-tukikeskuksen toiminta on paitsi kattavaa, myös moniammatillista. Jokainen voi mielessä ajatella, miten hieno asia voimakkaan traumaattisen kokemuksen uhrille on päästä ammattiavun piiriin, jossa juuri tähän segmenttiin erikoistuneet lääkärit ja hoitajat hoitavat mm. oikeudelliset lääkärintarkastukset, fyysisen hoivan, ja näiden lisäksi tarjoavat sekä psyykkistä apua että ohjaavat juridisen avun piiriin. Kaikki moniammatilliset avun elementit löytyvät yksien seinien sisältä, ja huolenpito jatkuu akuutin hoivan lisäksi myös kontrollin omaisesti riippuen sovitusta seurantajaksosta. Tällainen tukikeskusten verkosto aiotaan laajentaa valtakunnalliseksi, mikä on erinomainen asia jo naisten aseman paranemisen vuoksi, mutta myös alueellisen epätasa-arvon korjaamiseksi.</p><p>&nbsp;</p><p>Sen lisäksi, että tukikeskuksia aiotaan laajentaa valtakunnalliseksi, uusi hallitus aikoo panostaa myös turvakotipaikkojen lisäämiseen. Itse olen ollut ensi- ja turvakotipalveluiden saajana muutama vuosi takaperin. Vaikken tuolloin avun tarpeessa ollutkaan väkivallan uhrina, näin konkreettisesti miten kullanarvoista työtä turvakodit tarjoavat. Turvakodin puolelle tuli useita perheitä (yleensä naisia ja lapsia) eri sosioekonomisista asemista akuutin hädän keskeltä; kenellä oli erittäin riitaisa ja väkivaltainen avioliitto tullut päätökseen, ja kuka oli paossa humaltunutta ja väkivaltaista kumppania. Olipa siellä yksi afrikkalainen perhekin, joka vast&#39; ikää oli tullut pakolaisleiriltä Suomeen, ja oli nyt paossa perheen väkivaltaista isää. Tarinoissa toistui usein sama kaava: takana oli ollut usein jo vuosia kestänyt lähisuhdeväkivallan kierre, johon liittyi sekä henkistä, taloudellista, fyysistä että seksuaalista väkivaltaa, ja nyt rohkeat naiset halusivat sen kierteen katkaistuksi. Jotta se onnistuisi, on lähdettävä pois heti kun mahdollista sellaiseen paikkaan, josta heitä ei löydetä, ja jossa he ovat turvassa eri tukipalveluiden piirissä. Sekä Turvakotien että Seri-tukikeskusten toiminnassa yhteistä on sama ideologia avun tarjoamisesta yhdessä paikassa kattavasti ja moniammatillisesti.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Nämä kaksi esimerkkiä olivat vain osa hallitusohjelman naisten aseman parantamisen eteen tehtävistä uudistuksista. Taustalla on arvopohjan lisäksi myös Euroopan neuvoston solmima ns. Istanbulin sopimus&nbsp;&nbsp;naisiin kohdistuvan väkivallan sekä perheväkivallan ehkäisystä ja torjumisesta. Vaikka sopimus on astunut voimaan jo vuonna 2015, nyt uuden hallituksen myötä tehdään tuntuvia satsauksia näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Tämän sopimuksen myötä hallitus aikoo myös perustaa erityisen&nbsp;itsenäisen ja riippumattoman naisiin kohdistuvan väkivallan raportoijan tehtävän, jonka tehtäviin kuuluu seurata em. perusoikeuksien toteutumista yhteiskunnassa.</p><p>&nbsp;</p><p>Vaikka talouskysymykset ovat toki tärkeitä hyvinvointipalveluiden kattamiseksi, näiden lisäksi valtio on olemassa - ennen kaikkea - ihmisten perusoikeuksien turvaamiseksi. Perusoikeuksien toteutuminen, jotka ovat perustuslaillisesti turvatut, ovat lopulta pitkällä aikavälillä paljon tärkeämpiä kysymyksiä kansalaisten kannalta kuin esimerkiksi yksittäiset veronkorotukset tai tukien indeksisidonnaisuudet. Siitä näkökulmasta edellä mainitut parannukset ovat oikeutetusti yksi uuden hallituksen tärkeimpiä uudistuksia, ja tästä on kunnia annettava uudelle hallitukselle; oodi tasa-arvolle, oodi perusoikeuksille!</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Aika monta vuotta Suomessa päättäjät ovat nukkuneet ruususen unta monien tasa-arvo- ja hyvinvointikysymysten kohdalla. Tarvittiin vaalit, jossa erityisesti nuoret lähtivät liikkeelle, ja jossa erityisesti (ja eri tavalla kuin ennen) naiset nousivat ryminällä eduskuntaan. Arvoliberaalien vaalivoitto näkyy nykyisessä hallitusohjelmassakin: vihdoinkin moni tervetullut uudistus on saanut tuulta purjeisiin.

 

Edellinen hallitus oli kunnianhimoinen Suomen talouden kuntoon laittamisessa, mutta suurimmassa kiimassa tuntui vähemmälle huomiolle jääneen monet tasa-arvon kannalta tärkeimmät kysymykset, kuten perhevapaauudistus sekä tarpeelliset toimet mm. lähisuhde- ja seksuaaliseen väkivallan uhrien aseman parantamiseksi. Tästä on kuitenkin pakko lukea pois väistyvän oikeusministerin Antti Häkkäsen vaikuttava työ mm. seksuaalirikoslainsäädännön rangaistusten uudistamiseksi. Kiitoksena hyvästä työstä Häkkänen saikin ison vaalivoiton omassa vaalipiirissään ollen yksi Kokoomuksen ääniharavista. 

 

Tätä nykyä lähisuhde- ja seksuaalisen väkivallan uhrien asema on heikko ja alueellisesti epätasa-arvoinen. Suomessa ainoastaan Helsingissä on toiminnassa seksuaalirikosten uhrien tukikeskus (Seri-tukikeskus), jonne seksuaalirikosuhrien auttaminen on keskitetty. Seri-tukikeskuksen toiminta on paitsi kattavaa, myös moniammatillista. Jokainen voi mielessä ajatella, miten hieno asia voimakkaan traumaattisen kokemuksen uhrille on päästä ammattiavun piiriin, jossa juuri tähän segmenttiin erikoistuneet lääkärit ja hoitajat hoitavat mm. oikeudelliset lääkärintarkastukset, fyysisen hoivan, ja näiden lisäksi tarjoavat sekä psyykkistä apua että ohjaavat juridisen avun piiriin. Kaikki moniammatilliset avun elementit löytyvät yksien seinien sisältä, ja huolenpito jatkuu akuutin hoivan lisäksi myös kontrollin omaisesti riippuen sovitusta seurantajaksosta. Tällainen tukikeskusten verkosto aiotaan laajentaa valtakunnalliseksi, mikä on erinomainen asia jo naisten aseman paranemisen vuoksi, mutta myös alueellisen epätasa-arvon korjaamiseksi.

 

Sen lisäksi, että tukikeskuksia aiotaan laajentaa valtakunnalliseksi, uusi hallitus aikoo panostaa myös turvakotipaikkojen lisäämiseen. Itse olen ollut ensi- ja turvakotipalveluiden saajana muutama vuosi takaperin. Vaikken tuolloin avun tarpeessa ollutkaan väkivallan uhrina, näin konkreettisesti miten kullanarvoista työtä turvakodit tarjoavat. Turvakodin puolelle tuli useita perheitä (yleensä naisia ja lapsia) eri sosioekonomisista asemista akuutin hädän keskeltä; kenellä oli erittäin riitaisa ja väkivaltainen avioliitto tullut päätökseen, ja kuka oli paossa humaltunutta ja väkivaltaista kumppania. Olipa siellä yksi afrikkalainen perhekin, joka vast' ikää oli tullut pakolaisleiriltä Suomeen, ja oli nyt paossa perheen väkivaltaista isää. Tarinoissa toistui usein sama kaava: takana oli ollut usein jo vuosia kestänyt lähisuhdeväkivallan kierre, johon liittyi sekä henkistä, taloudellista, fyysistä että seksuaalista väkivaltaa, ja nyt rohkeat naiset halusivat sen kierteen katkaistuksi. Jotta se onnistuisi, on lähdettävä pois heti kun mahdollista sellaiseen paikkaan, josta heitä ei löydetä, ja jossa he ovat turvassa eri tukipalveluiden piirissä. Sekä Turvakotien että Seri-tukikeskusten toiminnassa yhteistä on sama ideologia avun tarjoamisesta yhdessä paikassa kattavasti ja moniammatillisesti. 

 

Nämä kaksi esimerkkiä olivat vain osa hallitusohjelman naisten aseman parantamisen eteen tehtävistä uudistuksista. Taustalla on arvopohjan lisäksi myös Euroopan neuvoston solmima ns. Istanbulin sopimus  naisiin kohdistuvan väkivallan sekä perheväkivallan ehkäisystä ja torjumisesta. Vaikka sopimus on astunut voimaan jo vuonna 2015, nyt uuden hallituksen myötä tehdään tuntuvia satsauksia näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Tämän sopimuksen myötä hallitus aikoo myös perustaa erityisen itsenäisen ja riippumattoman naisiin kohdistuvan väkivallan raportoijan tehtävän, jonka tehtäviin kuuluu seurata em. perusoikeuksien toteutumista yhteiskunnassa.

 

Vaikka talouskysymykset ovat toki tärkeitä hyvinvointipalveluiden kattamiseksi, näiden lisäksi valtio on olemassa - ennen kaikkea - ihmisten perusoikeuksien turvaamiseksi. Perusoikeuksien toteutuminen, jotka ovat perustuslaillisesti turvatut, ovat lopulta pitkällä aikavälillä paljon tärkeämpiä kysymyksiä kansalaisten kannalta kuin esimerkiksi yksittäiset veronkorotukset tai tukien indeksisidonnaisuudet. Siitä näkökulmasta edellä mainitut parannukset ovat oikeutetusti yksi uuden hallituksen tärkeimpiä uudistuksia, ja tästä on kunnia annettava uudelle hallitukselle; oodi tasa-arvolle, oodi perusoikeuksille!

]]>
2 http://emmikurkela1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276905-tunnustus-uudelle-hallitusohjelmalle#comments Hallitusohjelma 2019 Seksuaalinen itsemääräämisoikeus Seri-tukikeskus Tasa-arvo Mon, 03 Jun 2019 08:05:45 +0000 Emmi Kurkela http://emmikurkela1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276905-tunnustus-uudelle-hallitusohjelmalle
Torahampaisen tasa-arvon riemuvoitto http://antsu1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276648-torahampaisen-tasa-arvon-riemuvoitto <p>Maahanmuuttokeskustelu on viime vuosina ollut erittäin tiukkaan suitsittua. Ääriajattelijat&nbsp; ovatkin saaneet tuulta purjeisiinsa nimenomaan &quot;virallisen median&quot; luoman kuvan ja omien silmien kautta monelle välittyneen kuvan ristiriidoista. Tätä tiukkuutta on myyty meille rasismin vastustamisena, Islamin suvaitsemisena ja metsäläissuomalaisten kouluttamisena Euroopan tavoille.<br /><br />Ehkä se minua häiritsevin tekijä keskustelussa on ollut sen poliittinen tarkoituksenmukaisuus: Kansaamme on jo vuosia kasvatettu pitämään turpansa kiinni maahanmuuton ongelmista kansanryhmää vastaan kiihottajan tai rasistin leimalla uhkaamalla. Kun kirjoitti keskusteluun epäilyn, että kymmenien tuhansien maahanmuuttajien joukossa saattaisi olla jokunen radikaalikin, kirjoitus poistettiin. Nyt ilmiselvät sekopäät saavat samoilla foorumeilla läpi kommenttejaan, joissa ehdotetaan Isis-vaimojen jälkikasvun myrkyttämistä. Mahdollista kuolemanrangaistusta Irakissa ei pidetä sinne lähtijöiden kohdalla mitenkään ongelmallisena asiana.&nbsp; Jos kokonaisen ihmisryhmän tappamisen ehdottamisessa ei ole kyse kiihotuksesta ihmisryhmää vastaan, missä sitten on? Mikä se meidän käsityksemme uhkaavasta kuolemanrangaistuksesta turvapaikan myöntämisen perusteena nyt olikaan? Nyt kuin poliittisen tarkoituksenmukaisuuden kohteena oleva tarkoitus onkin muuttunut, kaikki ne juuri vähän aikaa sitten sensuuriinkin oikeuttaneet pyhät arvot ollaakin yllättäen valmiita nakkaaman roskakoriin. Hyvinpä puolustammekin pohjoismaisia arvoja!<br /><br />Mielestäni keskustelu on osoittanut, että maahanmuuttokriittiset tahot eivät missään vaiheessa ole olleetkaan hakemassa oikeutta, vaan ovat irrationaalisen ksenofoobisia. Suomen kansalaiset ovat nyt Isis-miesten kosketuksesta ja aivopesusta muuttuneet riittävän vieraiksi, että heitä voi potkia päähän samalla rautakärjellä, joka oli aikaisemmin varattu vain Saharan eteläpuolisen Afrikan väestölle. Samoin jokaisesta Islamia kritisoivasta inahduksestakin aikaisemmin metelin nostaneiden tahojen suhtautuminen&nbsp; burkhassa kulkeviin Isis-vaimoihin osoittaa, että heidänkin puheensa ovat olleet pelkkää oman vihersuvaitsevaisen taivaspaikan ostamista. Olen pettynyt kumpaankin osapuoleen, pidin mielipiteitänne arvossa, vaikka olisin ollutkin eri mieltä. Nyt osoittautui, että ette itsekään seiso sellaisten periaatteellisten näkökantojen takana, joiden mukaan vaaditte juuri jokin aika sitten muita toimimaan. Oliko koko ajan kysymys oman navan kampeamisesta valtaan?<br /><br />Te, rakkaat takinkääntäjäystäväni, voisitte vielä ajatella tulevaisuutta edes sen verran, että mitähän kuvittelette Syyriaan nyt eri tavoin syntyneestä perimältään puolieurooppalaisesta väestöstä vielä kasvavan?&nbsp; Siis siitä osasta väestöä, joka selviää tällä hetkellä leireillä, ilmeisesti meidänkin siunauksellamme käynnissä olevasta ei-haluttujen lasten tappamisoperaatiosta.&nbsp; Jos tämä on meistä hyväksyttävää, onko Natsi-Saksan jäljiltä Suomeen toisen maailmansodan jälkeen jääneiden lasten kohtalossa ehkä jotain, mistä joku haluaisi vielä avautua? Meidän on turha luulotella itsellemme, että emme tietäsi mitä leireillä on tapahtumassa: Kätemme ovat veressä. Veikkaan, että jollekin hengissä selvinneelle saattaa lisäksi jäädä tästä massamurhasta, etnisestä puhdistuksesta, jotain pientä hampaankoloon, tulevien vuosikymmenien lehtien etusivuja kuvittamaan. Tämän asian ehtisi vielä hoitaa toisin.<br />&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Maahanmuuttokeskustelu on viime vuosina ollut erittäin tiukkaan suitsittua. Ääriajattelijat  ovatkin saaneet tuulta purjeisiinsa nimenomaan "virallisen median" luoman kuvan ja omien silmien kautta monelle välittyneen kuvan ristiriidoista. Tätä tiukkuutta on myyty meille rasismin vastustamisena, Islamin suvaitsemisena ja metsäläissuomalaisten kouluttamisena Euroopan tavoille.

Ehkä se minua häiritsevin tekijä keskustelussa on ollut sen poliittinen tarkoituksenmukaisuus: Kansaamme on jo vuosia kasvatettu pitämään turpansa kiinni maahanmuuton ongelmista kansanryhmää vastaan kiihottajan tai rasistin leimalla uhkaamalla. Kun kirjoitti keskusteluun epäilyn, että kymmenien tuhansien maahanmuuttajien joukossa saattaisi olla jokunen radikaalikin, kirjoitus poistettiin. Nyt ilmiselvät sekopäät saavat samoilla foorumeilla läpi kommenttejaan, joissa ehdotetaan Isis-vaimojen jälkikasvun myrkyttämistä. Mahdollista kuolemanrangaistusta Irakissa ei pidetä sinne lähtijöiden kohdalla mitenkään ongelmallisena asiana.  Jos kokonaisen ihmisryhmän tappamisen ehdottamisessa ei ole kyse kiihotuksesta ihmisryhmää vastaan, missä sitten on? Mikä se meidän käsityksemme uhkaavasta kuolemanrangaistuksesta turvapaikan myöntämisen perusteena nyt olikaan? Nyt kuin poliittisen tarkoituksenmukaisuuden kohteena oleva tarkoitus onkin muuttunut, kaikki ne juuri vähän aikaa sitten sensuuriinkin oikeuttaneet pyhät arvot ollaakin yllättäen valmiita nakkaaman roskakoriin. Hyvinpä puolustammekin pohjoismaisia arvoja!

Mielestäni keskustelu on osoittanut, että maahanmuuttokriittiset tahot eivät missään vaiheessa ole olleetkaan hakemassa oikeutta, vaan ovat irrationaalisen ksenofoobisia. Suomen kansalaiset ovat nyt Isis-miesten kosketuksesta ja aivopesusta muuttuneet riittävän vieraiksi, että heitä voi potkia päähän samalla rautakärjellä, joka oli aikaisemmin varattu vain Saharan eteläpuolisen Afrikan väestölle. Samoin jokaisesta Islamia kritisoivasta inahduksestakin aikaisemmin metelin nostaneiden tahojen suhtautuminen  burkhassa kulkeviin Isis-vaimoihin osoittaa, että heidänkin puheensa ovat olleet pelkkää oman vihersuvaitsevaisen taivaspaikan ostamista. Olen pettynyt kumpaankin osapuoleen, pidin mielipiteitänne arvossa, vaikka olisin ollutkin eri mieltä. Nyt osoittautui, että ette itsekään seiso sellaisten periaatteellisten näkökantojen takana, joiden mukaan vaaditte juuri jokin aika sitten muita toimimaan. Oliko koko ajan kysymys oman navan kampeamisesta valtaan?

Te, rakkaat takinkääntäjäystäväni, voisitte vielä ajatella tulevaisuutta edes sen verran, että mitähän kuvittelette Syyriaan nyt eri tavoin syntyneestä perimältään puolieurooppalaisesta väestöstä vielä kasvavan?  Siis siitä osasta väestöä, joka selviää tällä hetkellä leireillä, ilmeisesti meidänkin siunauksellamme käynnissä olevasta ei-haluttujen lasten tappamisoperaatiosta.  Jos tämä on meistä hyväksyttävää, onko Natsi-Saksan jäljiltä Suomeen toisen maailmansodan jälkeen jääneiden lasten kohtalossa ehkä jotain, mistä joku haluaisi vielä avautua? Meidän on turha luulotella itsellemme, että emme tietäsi mitä leireillä on tapahtumassa: Kätemme ovat veressä. Veikkaan, että jollekin hengissä selvinneelle saattaa lisäksi jäädä tästä massamurhasta, etnisestä puhdistuksesta, jotain pientä hampaankoloon, tulevien vuosikymmenien lehtien etusivuja kuvittamaan. Tämän asian ehtisi vielä hoitaa toisin.
 

]]>
5 http://antsu1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276648-torahampaisen-tasa-arvon-riemuvoitto#comments Maahanmuutto Syyrian kriisi Tasa-arvo Vierastaistelijat Tue, 28 May 2019 06:08:45 +0000 Antero Metso http://antsu1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276648-torahampaisen-tasa-arvon-riemuvoitto
Àfram Ìsland! http://janikorhonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276412-afram-island <p align="justify">Islanti aikoo <a href="https://www.independent.co.uk/news/world/europe/iceland-male-circumcision-ban-religious-leaders-outrage-mp-bill-proposed-a8217696.html">kieltää poikien ympärileikkaukset</a> ensimmäisenä Euroopassa. On aina mukava lukea uutisia tasa-arvon edistymisestä. Tyttöjen ympärileikkaukset kiellettiin Islannissa jo vuonna 2005. Poikien oikeudet tulivat siis viitisentoista vuotta jäljessä, mutta hyvä, että lopulta tulivat kuitenkin.</p> <p><ul><li><strong><em>"His body, his choice."</em></strong></li></ul></p> <p align="justify">tiivistää ajatuksen hankkeen puuhanainen, edistyspuolueen kansanedustaja <strong>Silja Dögg Gunnarsdóttir</strong>. Kuten valitettavan usein ennenkin, kaikkein selvimmät ja yksinkertaisimmat periaatteet ovat usein vaikeimpia toteuttaa käytännössä. Koska "tasa-arvon mallimaa" Suomi seuraa perässä?</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Islanti aikoo kieltää poikien ympärileikkaukset ensimmäisenä Euroopassa. On aina mukava lukea uutisia tasa-arvon edistymisestä. Tyttöjen ympärileikkaukset kiellettiin Islannissa jo vuonna 2005. Poikien oikeudet tulivat siis viitisentoista vuotta jäljessä, mutta hyvä, että lopulta tulivat kuitenkin.

  • "His body, his choice."

tiivistää ajatuksen hankkeen puuhanainen, edistyspuolueen kansanedustaja Silja Dögg Gunnarsdóttir. Kuten valitettavan usein ennenkin, kaikkein selvimmät ja yksinkertaisimmat periaatteet ovat usein vaikeimpia toteuttaa käytännössä. Koska "tasa-arvon mallimaa" Suomi seuraa perässä?

]]>
13 http://janikorhonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276412-afram-island#comments Islanti Poikien ympärileikkaus Tasa-arvo Uskonnonvapaus Thu, 23 May 2019 18:13:32 +0000 Jani Korhonen http://janikorhonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276412-afram-island
Helppo tapa kaventaa "verokiilaa" on leskeneläkkeen poisto http://ollisaarinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276063-helppo-tapa-kaventaa-verokiilaa-on-leskenelakkeen-poisto <p>Meillä on tapana puhua verokiilasta, kun verrataan palkansaajan käteen jäävää palkkaa palkanmaksusta johtuvaan lakisääteiseen työnantajakustannukseen. Verokiila sisältää kaksi peruselementtiä, ansiosidonnaisiin etuuksiin liittyvät maksut ja varsinaiset verot yhteiseen kassaan. Maksut jakautuvat vielä työnantaja- ja työntekijämaksuihin hieman keinotekoisesti, sillä koko potin kustantaa palkansaaja omalla työllään.</p><p>Ansiosidonnaisista maksuista suurin on työeläkemaksu, joka on nykyisin yksityisellä puolella noin 24 % bruttopalkasta. Tästä kuluu yksityisellä puolella noin 1,8 %-yksikköä perhe-eläkkeisiin, jotka koostuvat lähinnä leskeneläkkeistä. Kunnallisella puolella luku on 1,1 %-yksikköä.</p><p>Työeläkejärjestelmän perusajatuksena on, että kukin meistä saa ansioihinsa suhteutetun eläkkeen jonka maksu on myös ansioihin sidottu. Vakuutus on pakollinen riskivakuutus, eläkettä maksetaan kullekin suodun elinajan mukaisesti.</p><p>Leskeneläke ei sovi tähän filosofiaan. Leski saa tietenkin omiin ansioihinsa suhteutetun eläkkeen, mutta tämän lisäksi vielä puolisonsa ansioihin suhteutettua eläkettä. Tästä eläkkeen osasta leski ei ole itse maksanut lainkaan maksuja.</p><p>Leskeneläke edustaa patriarkaalista ajattelua, mihin kuuluu miehen velvoite vastata puolisonsa elannosta. Kun eläkejärjestelmää luotiin, oli tavanomaista, että mies oli monilapsisen perheen pääasiallinen tulonsaaja, jonka eliniänodote oli nykyistä alhaisempi. Tällöin tuntui oikealta varmistaa perheen ja lesken asema yhteisvastuullisesti työeläkejärjestelmän kautta.</p><p>Nykyisin tilanne on toinen. Perusturvan parannuttua, lapsiluvun alennuttua ja avioerojen lisäännyttyä ei leski useinkaan edusta sellaista kaikkensa perheen eteen uhranneen vaimon laatukuvaa, jonka leskeneläkkeen käsite helposti mieliimme piirtää. Leskissä on paljon toisia puolisoita, jolloin ensimmäinen puoliso jää kokonaan vaille vaikka olisi kasvattanut lapset ja silittänyt paidat.</p><p>Yhtä kaikki, on perustavanlaatuinen epäkohta, että kaikki työeläkemaksua maksavat joutuvat kustantamaan leskeneläkettä, johon leski itse ei ole lainkaan sijoittanut.</p><p>Yksityisen puolen 1,8 %:n perhe-eläkeosuus on merkittävä osa verokiilasta, mutta vaikka naiset elävät miehiä pitempään niin naisvaltainen kunnallinenkin ala joutuu tätä eläkelajia kustantamaan. Ehdotankin, että leskeneläke poistetaan ja palkansaajan eläkemaksua alennetaan kunnallisen järjestelmän mukainen 1,1 %-yksikköä ja yksityisen puolen työnantajamaksua alennetaan 0,7 %-yksikköä. Seurauksena kilpailykyky paranee, aktiiviväestön ostovoima nousee ja kunta- ja valtio saavat enemmän verotuloja, tosin lesken kulutus ja&nbsp; verot menetetään.</p><p>Koska meillä&nbsp; ei ole ollut&nbsp; tapana alentaa maksuun tulleita eläkkeitä tarvitaan pitkä siirtymäaika, sitkeimmille ehkä noin puoli vuosisataa ei-ansioeläkettä.</p><p>Niille, jotka tahtovat huomioida oman puolison kotityön merkityksen, tulee antaa mahdollisuus jakaa oma eläkekertymänsä puolison kanssa kertymän syntyvuosina vaikka fifty-fifty.</p><p>Lesken asema on usein hankala mutta kyse on perheen sisäisistä järjestelyistä ja yksilön valinnoista pikemminkin kuin ansiosidonnaisesta yhteisvastuusta. Räikeimmillään kyse on selvästä epäkohdasta, kun eläkettä maksetaan vuosikymmeniä nuorena avioliiton solmineelle.</p><p>Ansiosidonnaista järjestelmäämme on vaikea muuttaa ilman etujärjestöjen siunausta, vaikka lait säädetäänkin eduskunnassa. Sdp-johtoinen hallitus tähän pystyy.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Meillä on tapana puhua verokiilasta, kun verrataan palkansaajan käteen jäävää palkkaa palkanmaksusta johtuvaan lakisääteiseen työnantajakustannukseen. Verokiila sisältää kaksi peruselementtiä, ansiosidonnaisiin etuuksiin liittyvät maksut ja varsinaiset verot yhteiseen kassaan. Maksut jakautuvat vielä työnantaja- ja työntekijämaksuihin hieman keinotekoisesti, sillä koko potin kustantaa palkansaaja omalla työllään.

Ansiosidonnaisista maksuista suurin on työeläkemaksu, joka on nykyisin yksityisellä puolella noin 24 % bruttopalkasta. Tästä kuluu yksityisellä puolella noin 1,8 %-yksikköä perhe-eläkkeisiin, jotka koostuvat lähinnä leskeneläkkeistä. Kunnallisella puolella luku on 1,1 %-yksikköä.

Työeläkejärjestelmän perusajatuksena on, että kukin meistä saa ansioihinsa suhteutetun eläkkeen jonka maksu on myös ansioihin sidottu. Vakuutus on pakollinen riskivakuutus, eläkettä maksetaan kullekin suodun elinajan mukaisesti.

Leskeneläke ei sovi tähän filosofiaan. Leski saa tietenkin omiin ansioihinsa suhteutetun eläkkeen, mutta tämän lisäksi vielä puolisonsa ansioihin suhteutettua eläkettä. Tästä eläkkeen osasta leski ei ole itse maksanut lainkaan maksuja.

Leskeneläke edustaa patriarkaalista ajattelua, mihin kuuluu miehen velvoite vastata puolisonsa elannosta. Kun eläkejärjestelmää luotiin, oli tavanomaista, että mies oli monilapsisen perheen pääasiallinen tulonsaaja, jonka eliniänodote oli nykyistä alhaisempi. Tällöin tuntui oikealta varmistaa perheen ja lesken asema yhteisvastuullisesti työeläkejärjestelmän kautta.

Nykyisin tilanne on toinen. Perusturvan parannuttua, lapsiluvun alennuttua ja avioerojen lisäännyttyä ei leski useinkaan edusta sellaista kaikkensa perheen eteen uhranneen vaimon laatukuvaa, jonka leskeneläkkeen käsite helposti mieliimme piirtää. Leskissä on paljon toisia puolisoita, jolloin ensimmäinen puoliso jää kokonaan vaille vaikka olisi kasvattanut lapset ja silittänyt paidat.

Yhtä kaikki, on perustavanlaatuinen epäkohta, että kaikki työeläkemaksua maksavat joutuvat kustantamaan leskeneläkettä, johon leski itse ei ole lainkaan sijoittanut.

Yksityisen puolen 1,8 %:n perhe-eläkeosuus on merkittävä osa verokiilasta, mutta vaikka naiset elävät miehiä pitempään niin naisvaltainen kunnallinenkin ala joutuu tätä eläkelajia kustantamaan. Ehdotankin, että leskeneläke poistetaan ja palkansaajan eläkemaksua alennetaan kunnallisen järjestelmän mukainen 1,1 %-yksikköä ja yksityisen puolen työnantajamaksua alennetaan 0,7 %-yksikköä. Seurauksena kilpailykyky paranee, aktiiviväestön ostovoima nousee ja kunta- ja valtio saavat enemmän verotuloja, tosin lesken kulutus ja  verot menetetään.

Koska meillä  ei ole ollut  tapana alentaa maksuun tulleita eläkkeitä tarvitaan pitkä siirtymäaika, sitkeimmille ehkä noin puoli vuosisataa ei-ansioeläkettä.

Niille, jotka tahtovat huomioida oman puolison kotityön merkityksen, tulee antaa mahdollisuus jakaa oma eläkekertymänsä puolison kanssa kertymän syntyvuosina vaikka fifty-fifty.

Lesken asema on usein hankala mutta kyse on perheen sisäisistä järjestelyistä ja yksilön valinnoista pikemminkin kuin ansiosidonnaisesta yhteisvastuusta. Räikeimmillään kyse on selvästä epäkohdasta, kun eläkettä maksetaan vuosikymmeniä nuorena avioliiton solmineelle.

Ansiosidonnaista järjestelmäämme on vaikea muuttaa ilman etujärjestöjen siunausta, vaikka lait säädetäänkin eduskunnassa. Sdp-johtoinen hallitus tähän pystyy.

]]>
17 http://ollisaarinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276063-helppo-tapa-kaventaa-verokiilaa-on-leskenelakkeen-poisto#comments Ay-liike Perhe-eläke Tasa-arvo Työeläke Verokiila Thu, 16 May 2019 16:06:43 +0000 Olli Saarinen http://ollisaarinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276063-helppo-tapa-kaventaa-verokiilaa-on-leskenelakkeen-poisto
Maria Ohisalo, tohtori, joka luulee olevansa fiksumpi kuin onkaan http://paulisumanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275925-maria-ohisalo-tohtori-joka-luulee-olevansa-fiksumpi-kuin-onkaan <p>Maria Ohisalo on feministi, josta tulee ison puolueen, Vihreiden puheenjohtaja. Tuskin sentään äijäfeministi, niin kuin Antti Rinne itseään tituleeraa. Ohisalo on köyhyystutkija, joka väittää naisen euron olevan tasa-arvo-ongelma.</p><p>Hänen twiitissään naisen palkkakuilu on 17 %. Vihreiden sivuilta löydämme jopa kovemmankin väitteen: &quot;Naiset ansaitsevat 20-30 prosenttia miehiä vähemmän, samasta työstäkin vielä keskimäärin 5 prosenttia vähemmän.&quot; Ei Suomessa ole tehty kuin yksi tutkimus, jossa on tutkittu samalla nimikkeellä työskentelevien miesten ja naisten palkkoja. Se tehtiin 30 suuryrityksessä, joista löytyi kyllin paljon samaa työtä tekeviä miehiä ja naisia. Näissä yrityksissä naiset ansaitsivat 98 -104 % miesten palkoista.</p><p>Eihän ansiotasosta pysty mitenkään päättelemään, kummalla sukupuolella on parempi palkkataso. Jos Ville ansaitsee 3600 euroa kuussa ja Anni 3000 euroa kuussa, Villen ansiotaso on 20 % korkeampi. Mutta Jos Ville tekee 180 työtuntia kuussa ja Anni 150 tuntia, on molemmilla sama keskituntipalkka 20 euroa/tunti. Mutta ei tässä vielä läheskään kaikki. Villellä on vuosilomaa 5 viikkoa ja Annilla 8 viikkoa vuodessa. Kun laskemme tuntipalkan vuosityötuntia kohden, se onkin Annilla jo 5,7 % korkeampi. Annin ansiotaso 80 senttiä onkin palkkatasona noin 106 senttiä. Ja tässäkin on vielä vertaamatta kaikki ei-syrjivät palkanosat, kuten työaikalisät ja epämukavien työolosuhteiden lisät, ynnä muuta, ynnä muuta...</p><p>Feministitutkijoiden perusvirhe on se, että he pitävät aksioomana, että naisten palkkataso on 17 % pienempi kuin miesten. Sitä ei heidän mielestään tarvitse todistaa. Eikä kukaan ole todistanut sitä Suomessa tasa-arvoisella menetelmällä.&nbsp; Tuo 17 % ei kuitenkaan ole ero palkkatasossa vaan ansiotasossa, joka ei ole tasa-arvoinen palkkaeromittari.</p><p>(Aksiooma on perusoletus, jonka paikkaansapitävyys on ilmeinen. Joidenkin filosofien mielestä aksioomia ei ole olemassa.)</p><p>Ohisalo vaatii: &quot;Selittämättömistä palkkaeroista eri sukupuolten välillä on päästävä eroon.&quot; Maria voi nukkua yönsä rauhassa, ei Suomessa ole selittymätöntä palkkaeroa. Kaikki ero ansiotasossa on selitetty jo yli sataprosenttisesti ja palkkaero on tosiasiassa Suomessa naisten hyväksi.</p><p>Mahtaako hallitusneuvotteluissa Ohisalosta tulla tasa-arvoministeri? Jos tulee, tämä palkkaeroälyttömyys jatkuu, jatkuu ja jatkuu...</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Maria Ohisalo on feministi, josta tulee ison puolueen, Vihreiden puheenjohtaja. Tuskin sentään äijäfeministi, niin kuin Antti Rinne itseään tituleeraa. Ohisalo on köyhyystutkija, joka väittää naisen euron olevan tasa-arvo-ongelma.

Hänen twiitissään naisen palkkakuilu on 17 %. Vihreiden sivuilta löydämme jopa kovemmankin väitteen: "Naiset ansaitsevat 20-30 prosenttia miehiä vähemmän, samasta työstäkin vielä keskimäärin 5 prosenttia vähemmän." Ei Suomessa ole tehty kuin yksi tutkimus, jossa on tutkittu samalla nimikkeellä työskentelevien miesten ja naisten palkkoja. Se tehtiin 30 suuryrityksessä, joista löytyi kyllin paljon samaa työtä tekeviä miehiä ja naisia. Näissä yrityksissä naiset ansaitsivat 98 -104 % miesten palkoista.

Eihän ansiotasosta pysty mitenkään päättelemään, kummalla sukupuolella on parempi palkkataso. Jos Ville ansaitsee 3600 euroa kuussa ja Anni 3000 euroa kuussa, Villen ansiotaso on 20 % korkeampi. Mutta Jos Ville tekee 180 työtuntia kuussa ja Anni 150 tuntia, on molemmilla sama keskituntipalkka 20 euroa/tunti. Mutta ei tässä vielä läheskään kaikki. Villellä on vuosilomaa 5 viikkoa ja Annilla 8 viikkoa vuodessa. Kun laskemme tuntipalkan vuosityötuntia kohden, se onkin Annilla jo 5,7 % korkeampi. Annin ansiotaso 80 senttiä onkin palkkatasona noin 106 senttiä. Ja tässäkin on vielä vertaamatta kaikki ei-syrjivät palkanosat, kuten työaikalisät ja epämukavien työolosuhteiden lisät, ynnä muuta, ynnä muuta...

Feministitutkijoiden perusvirhe on se, että he pitävät aksioomana, että naisten palkkataso on 17 % pienempi kuin miesten. Sitä ei heidän mielestään tarvitse todistaa. Eikä kukaan ole todistanut sitä Suomessa tasa-arvoisella menetelmällä.  Tuo 17 % ei kuitenkaan ole ero palkkatasossa vaan ansiotasossa, joka ei ole tasa-arvoinen palkkaeromittari.

(Aksiooma on perusoletus, jonka paikkaansapitävyys on ilmeinen. Joidenkin filosofien mielestä aksioomia ei ole olemassa.)

Ohisalo vaatii: "Selittämättömistä palkkaeroista eri sukupuolten välillä on päästävä eroon." Maria voi nukkua yönsä rauhassa, ei Suomessa ole selittymätöntä palkkaeroa. Kaikki ero ansiotasossa on selitetty jo yli sataprosenttisesti ja palkkaero on tosiasiassa Suomessa naisten hyväksi.

Mahtaako hallitusneuvotteluissa Ohisalosta tulla tasa-arvoministeri? Jos tulee, tämä palkkaeroälyttömyys jatkuu, jatkuu ja jatkuu...

]]>
8 http://paulisumanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275925-maria-ohisalo-tohtori-joka-luulee-olevansa-fiksumpi-kuin-onkaan#comments Palkkaepätasa-arvo Palkkaero Palkkatasa-arvo Tasa-arvo Mon, 13 May 2019 13:57:40 +0000 Pauli Sumanen http://paulisumanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275925-maria-ohisalo-tohtori-joka-luulee-olevansa-fiksumpi-kuin-onkaan
Palkkatasa-arvo esillä hallitusohjelmaa rakennettaessa http://paulisumanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275794-palkkatasa-arvo-esilla-hallitusohjemaa-rakennettaessa <p>Äijäfeministi Antti Rinne kutsui etujärjestöt hallitusohjelmaneuvotteluihin.</p><p>Lainauksia Hesarista (Teija Sutinen ja Teemu Muhonen, HS 10.5.2019):<br /><em>&quot;Etenkin eräs neuvotteluiden keskeinen ryhmä, joka pohtii työelämän kehittämistä, perhevapaita ja palkkatasa-arvoa, on <u>työmarkkinaosapuolten</u> edustajien miehittämä. Ryhmässä Sdp:n toisena neuvottelijana istuu SAK:n johtoryhmän jäsen Saana Siekkinen. Ryhmää vetää Sdp:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman. Lisäksi ryhmässä istuvat vasemmistoliiton edustajina Teija Asara-laaksonen JHL:stä ja Anu Tuija-Lehto SAK:sta. Ryhmän sihteerinä toimii Sdp:n nimittämä Sivistystyönantajaien asiantuntija Jussi-Pekka Rode. Poliitikkoja ryhmässä istuu Lindtmanin lisäksi viisi.&quot;</em><br /><em>&quot;Sdp:llä toinen kunkin työryhmän edustajasta on poliitikko ja toinen asiantuntija. Esimerkiksi SAK-johtaja Saana Siekkinen on tällainen asiantuntija.&quot;</em></p><p><em>&quot;Neuvotteluissa kaikki heistä edustavat vain Sdp:tä, Rinne sanoo HS:lle.&quot;</em></p><p><strong>MUTTA:</strong> <em>&quot;Siekkinen sanoo, ettei hän ole ollut mukana Sdp:n työelämätyöryhmissä.&quot;</em></p><p>Kun toimittajat sanovat, että <u>työmarkkinaosapuolet</u> ovat mukana, niin siinä on monikko. Onko siellä työnantaleiristäkin osallistujia? Onko heitä yhtä monta kuin työntekijäjärjestöistä? Keitä he ovat? Mikseivät Hesarin toimittajat haastatelleet heitä?</p><p>_______________________________________________</p><p>Ensi viikolla kuullaan muita lobbareita erikseen kolmena päivänä kaksi tuntia.</p><p>Koska en usko kenenkään työelämätyöryhmässä erottavan ansiotasoa ja palkkatasoa toisistaan, odottelen kutsua hallitusohjelmaneuvotteluihin. Kai nyt sentään yhtä miestäkin kuullaan palkkatasa-arvoa käsiteltäessä? Ja muutenkin laki edellyttää, että julkisen sektorin työryhmissä miehiä/naisia on kumpiakin vähintään 40 %.</p><p>Läpinäkyvyyden vuoksi työryhmien kokoonpanojen tulisi olla julkisia. Sitä vaatii myös korruption vastainen toimintakulttuuri.</p><p>Jos aiotte tietää, mitä sanon siellä, kannattaa lukea Tasa-arvosanomien viimeinen numero 1/2019. Olen julkaisun päätoimittaja.</p><p><a href="http://www.issuu.com/staatus" title="www.issuu.com/staatus">www.issuu.com/staatus</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Äijäfeministi Antti Rinne kutsui etujärjestöt hallitusohjelmaneuvotteluihin.

Lainauksia Hesarista (Teija Sutinen ja Teemu Muhonen, HS 10.5.2019):
"Etenkin eräs neuvotteluiden keskeinen ryhmä, joka pohtii työelämän kehittämistä, perhevapaita ja palkkatasa-arvoa, on työmarkkinaosapuolten edustajien miehittämä. Ryhmässä Sdp:n toisena neuvottelijana istuu SAK:n johtoryhmän jäsen Saana Siekkinen. Ryhmää vetää Sdp:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman. Lisäksi ryhmässä istuvat vasemmistoliiton edustajina Teija Asara-laaksonen JHL:stä ja Anu Tuija-Lehto SAK:sta. Ryhmän sihteerinä toimii Sdp:n nimittämä Sivistystyönantajaien asiantuntija Jussi-Pekka Rode. Poliitikkoja ryhmässä istuu Lindtmanin lisäksi viisi."
"Sdp:llä toinen kunkin työryhmän edustajasta on poliitikko ja toinen asiantuntija. Esimerkiksi SAK-johtaja Saana Siekkinen on tällainen asiantuntija."

"Neuvotteluissa kaikki heistä edustavat vain Sdp:tä, Rinne sanoo HS:lle."

MUTTA: "Siekkinen sanoo, ettei hän ole ollut mukana Sdp:n työelämätyöryhmissä."

Kun toimittajat sanovat, että työmarkkinaosapuolet ovat mukana, niin siinä on monikko. Onko siellä työnantaleiristäkin osallistujia? Onko heitä yhtä monta kuin työntekijäjärjestöistä? Keitä he ovat? Mikseivät Hesarin toimittajat haastatelleet heitä?

_______________________________________________

Ensi viikolla kuullaan muita lobbareita erikseen kolmena päivänä kaksi tuntia.

Koska en usko kenenkään työelämätyöryhmässä erottavan ansiotasoa ja palkkatasoa toisistaan, odottelen kutsua hallitusohjelmaneuvotteluihin. Kai nyt sentään yhtä miestäkin kuullaan palkkatasa-arvoa käsiteltäessä? Ja muutenkin laki edellyttää, että julkisen sektorin työryhmissä miehiä/naisia on kumpiakin vähintään 40 %.

Läpinäkyvyyden vuoksi työryhmien kokoonpanojen tulisi olla julkisia. Sitä vaatii myös korruption vastainen toimintakulttuuri.

Jos aiotte tietää, mitä sanon siellä, kannattaa lukea Tasa-arvosanomien viimeinen numero 1/2019. Olen julkaisun päätoimittaja.

www.issuu.com/staatus

]]>
14 http://paulisumanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275794-palkkatasa-arvo-esilla-hallitusohjemaa-rakennettaessa#comments Epätasa-arvo Palkkaepätasa-arvo Palkkaero Palkkatasa-arvo Tasa-arvo Fri, 10 May 2019 13:48:58 +0000 Pauli Sumanen http://paulisumanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275794-palkkatasa-arvo-esilla-hallitusohjemaa-rakennettaessa
Suojele minua kaikelta http://pasisillanp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275464-suojele-minua-kaikelta <p>Ultra Bran biisissä 1997 laulettiin &quot;minä suojelen sinua kaikelta, mitä ikinä keksitkään pelätä&quot;. Elettiin 1990 -luvun laman ja ahdistuneen grungen jälkeisiä vahvan kasvun vuosia. Nostalgia yhdistettynä naiiveihin sanoituksiin oli kovaa valuuttaa opiskelupiireissä ja vähän laajemminkin.</p><p>Ihmiset huokaisivat lamasta selviämisen helpotuksesta. Ei tämä maa kaatunut, vaikka synnyttikin liian monta epäinhimillistä kohtaloa. Nyt maailman tuska on taas saavuttanut saman pisteen tai ylikin, vaikka taloudellisesti meillä ei ole lainkaan niin huonosti kuin tuolloin. Aurinko kärventää meidät kuoliaaksi, mutta jo sitä ennen muuttoliike talloo ihmiset jalkoihinsa. Pessimismi on vahvaa, vaikka keskimäärin meillä menee hyvin. Jos julkista keskustelua yrittää tulkita, niin kaikkein pessimistisimmiltä vaikuttavat nuoret. Heiltä puuttuu uskoa siihen, että elämän voi rakentaa johonkin paikkaan.</p><p>Epäsäännölliset työt, matkustamisen helppous ja vapaus valita, ovat luoneet kulttuurin, jossa sitoutuminen mihinkään tiettyyn asiaan on epäoleellista. Jotta ihminen ja ihmiskunta pääsisi peloistaan, tarvittaisiin kuitenkin asioiden ratkaisemiseen intohimoisesti ja sitoutuneesti suhtautuvia ihmisiä. Niitä, jotka jaksavat vääntää ja uskoa tulevaisuuteen silloinkin kun on vaikeaa. Ultra Bran biisi kuvasi tuota (tai ainakin itse tulkitsen niin). Suomi oli pelännyt koko 1990 -luvun laman ja ihan syystäkin. Elämä ei kuitenkaan loppunut siihen, vaan Suomi nousi ennätyksellisen vahvana uuteen kukoistukseen.</p><p>Jotakin politiikassamme on pahasti vinossa, kun tänään se lietsoo synkkyyttä kasvun keskellä. Maailma on kriisissä monin tavoin, mutta ongelman ratkaisut eivät synny kauhistelemalla, vaan uskomalla tulevaisuuteen ja toimimalla muita kannustavasti.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ultra Bran biisissä 1997 laulettiin "minä suojelen sinua kaikelta, mitä ikinä keksitkään pelätä". Elettiin 1990 -luvun laman ja ahdistuneen grungen jälkeisiä vahvan kasvun vuosia. Nostalgia yhdistettynä naiiveihin sanoituksiin oli kovaa valuuttaa opiskelupiireissä ja vähän laajemminkin.

Ihmiset huokaisivat lamasta selviämisen helpotuksesta. Ei tämä maa kaatunut, vaikka synnyttikin liian monta epäinhimillistä kohtaloa. Nyt maailman tuska on taas saavuttanut saman pisteen tai ylikin, vaikka taloudellisesti meillä ei ole lainkaan niin huonosti kuin tuolloin. Aurinko kärventää meidät kuoliaaksi, mutta jo sitä ennen muuttoliike talloo ihmiset jalkoihinsa. Pessimismi on vahvaa, vaikka keskimäärin meillä menee hyvin. Jos julkista keskustelua yrittää tulkita, niin kaikkein pessimistisimmiltä vaikuttavat nuoret. Heiltä puuttuu uskoa siihen, että elämän voi rakentaa johonkin paikkaan.

Epäsäännölliset työt, matkustamisen helppous ja vapaus valita, ovat luoneet kulttuurin, jossa sitoutuminen mihinkään tiettyyn asiaan on epäoleellista. Jotta ihminen ja ihmiskunta pääsisi peloistaan, tarvittaisiin kuitenkin asioiden ratkaisemiseen intohimoisesti ja sitoutuneesti suhtautuvia ihmisiä. Niitä, jotka jaksavat vääntää ja uskoa tulevaisuuteen silloinkin kun on vaikeaa. Ultra Bran biisi kuvasi tuota (tai ainakin itse tulkitsen niin). Suomi oli pelännyt koko 1990 -luvun laman ja ihan syystäkin. Elämä ei kuitenkaan loppunut siihen, vaan Suomi nousi ennätyksellisen vahvana uuteen kukoistukseen.

Jotakin politiikassamme on pahasti vinossa, kun tänään se lietsoo synkkyyttä kasvun keskellä. Maailma on kriisissä monin tavoin, mutta ongelman ratkaisut eivät synny kauhistelemalla, vaan uskomalla tulevaisuuteen ja toimimalla muita kannustavasti.

]]>
6 http://pasisillanp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275464-suojele-minua-kaikelta#comments Eduskunta Ilmastonmuutos Maahanmuutto Politiikka Tasa-arvo Sat, 04 May 2019 06:13:38 +0000 Pasi Sillanpää http://pasisillanp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275464-suojele-minua-kaikelta
Tasa-arvosta http://sannavauranoja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275072-tasa-arvosta <p>Vaalien alla kävin mielenkiintoisen keskustelun omalla Facebook -seinälläni. Suosittelin ihmisiä äänestämään eduskuntaan erinomaisia naisia, jotta tasa-arvo eduskunnassakin toteutuisi. Naisia on Suomessa jopa hieman enemmän kuin miehiä, joten suhdeluvun pitäisi olla lähellä 50-50, kun muun sukupuolisia ei tilastoissa ilmoiteta. Avaukseni luonnollisesti ihastutti ja vihastutti. &nbsp;</p><p>Tämä keskustelu erityisesti, kuten keskustelut yleensäkin, avasi silmiäni tasa-arvon osalta. Olen edelleen tasa-arvon vahva kannattaja, mutta keskustelun tuoksinassa havahduin, että tasa-arvoa ei edistetä, saati toteuteta vain sukupuolten prosenttiosuuksia laskemalla. Olennaisempaa on linja, mitä kukakin henkilö päätöksenteossa edistää.</p><p>Suomen laki edellyttää tasa-arvoa naisille ja miehille. Jos tässä unohdetaan lakipykälät ja pohditaan käsitettä käytännön tasolla, se mielestäni tiivistyy mahdollisuuksien tasa-arvoon ja tasa-arvoiseen palkitsemiseen. Mahdollisuuksien tasa-arvolla tarkoitan, että voivatko naiset ryhtyä esimerkiksi rekkakuskeiksi tai pörssiyhtiön hallituksen puheenjohtajiksi tai miehet lastenhoitajiksi, vanhustenhoitajiksi tai koti-isiksi. Voimmeko me siis toteuttaa itseämme ja osaamistamme vahvuuksistamme vai yhteiskunnan rooliodotuksista käsin? Tässä suhteessa Suomi ei ole vielä aidon tasa-arvoinen, vaikkakin olemme kulkeneet pitkälle tuolla tiellä.</p><p>Tasa-arvoinen palkitseminen taas määräytyy kahdella eri tavalla. Maksammeko naisvaltaisina aloina tunnetuista töistä samaa palkkaa kuin miesvaltaisista töistä, esimerkiksi teknisen alan ja sosiaalialan työt kunnassa. Toinen lähestymistapa on sama palkka samasta työstä. Molemmissa meillä riittää yhä tekemistä.</p><p>Yhtenä keskeisenä tasa-arvoa hidastavana tai edistävänä konkreettisena kysymyksenä lienee perhevapaiden jakautuminen vanhempien kesken. Se selittänee ainakin palkkaeroja samasta työstä, miehen euron ollessa naisen 80 senttiä. Siksi perhevapaauudistus on saatava eteenpäin tällä vaalikaudella. Oma toiveeni on 5+5+5 -malli, jossa sama vanhempi ei voi käyttää kaikkia kolmea perhevapaajaksoista. Täysipäiväisestä hoitovapaamallista voitanee tässä yhteydessä kokonaan luopua ja se säilyisi ainoastaan osittaisen hoitovapaan mallilla nykyisen kaltaisena. Oletan, vaikka en sitä ole laskenut, että muutos olisi vähintäänkin kustannusneutraali.&nbsp;</p><p>Mikä siis saa meidät olettamaan, että eduskunnan uudet 94 naiskansanedustajaa ajavat kaikki tasa-arvoa edistävää perhevapaauudistusta? Itseasiassa, me tiedämme esimerkiksi keskustan ja kristillisdemokraattien edustajista, että heidän mielestään &rdquo;perheet saavat itse päättää&rdquo;. Argumentti on omaa luokkaansa tasa-arvon edistämättömyyden kannalta, sillä perheet saavat nytkin päättää ja tietysti myös jatkossa, mallista riippumatta. Eri asia on, millaisia toimintamalleja tuetaan yhteiskunnan varoilla.</p><p>Tasa-arvosta olemme nähneet vaalivuoden aikana varsin mielenkiintoisia käytännön esimerkkejä. Vihreissä vaalit vedettiin kokeneen miespoliitikon johdolla, vaikka päteviä naisiakin olisi ollut saatavilla.&nbsp;</p><p>SDP:ssä varapuheenjohtaja tuurasi puheenjohtajaa alkuvuonna. Marin oppi tehtäväänsä vaikuttavan nopeasti. Jos SDP olisi elänyt kuten itse opettaa, Rinne olisi huilinut rauhassa itsensä hyvään kuntoon ja antanut Marinin hoitaa vaalit. Vaalitulos olisi voinut tällä ratkaisulla olla merkittävästikin erilainen.&nbsp;</p><p>Harmillisin tasa-arvon näkökulmasta oli viimeisin tapahtumasarja, jossa erinomaisesti pääministerin pestin hoitanut Juha Sipilä ilmoitti luopuvansa keskustan puheenjohtajuudesta jo tänä vuonna. Sinänsä päätös on suoraselkäinen ja ymmärrettävä &rdquo;tulos tai ulos&rdquo; -puheiden jälkeen, mutta jos hän olisi malttanut mielensä ja hoitanut hommaa seuraavaan normaaliin puoluekokoukseen saakka, Saarikko olisi tuolloin mitä luultavimmin asettunut kisaan mukaan. Ratkaisu olisi ollut tasa-arvon näkökulmasta reilu. Nyt Saarikon tekemä päätös oli varsin ymmärrettävä ja kunnioitettavakin.</p><p>Tasa-arvon ja tasapuolisuuden nimissä on rohkeasti todettava, että malka on aina mukavinta löytää toisen silmästä. Onhan meillä edelleen puolueita, joita ei nainen ole koskaan johtanut.</p><p>Nyt jäämme mielenkiinnolla odottamaan, kuinka tasa-arvoa edistävä hallitusohjelma Suomeen saadaan ja miten 200 kansanedustajaamme sukupuolesta riippumatta onnistuvat edistämään tasa-arvoa yhteiskunnassamme.&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Vaalien alla kävin mielenkiintoisen keskustelun omalla Facebook -seinälläni. Suosittelin ihmisiä äänestämään eduskuntaan erinomaisia naisia, jotta tasa-arvo eduskunnassakin toteutuisi. Naisia on Suomessa jopa hieman enemmän kuin miehiä, joten suhdeluvun pitäisi olla lähellä 50-50, kun muun sukupuolisia ei tilastoissa ilmoiteta. Avaukseni luonnollisesti ihastutti ja vihastutti.  

Tämä keskustelu erityisesti, kuten keskustelut yleensäkin, avasi silmiäni tasa-arvon osalta. Olen edelleen tasa-arvon vahva kannattaja, mutta keskustelun tuoksinassa havahduin, että tasa-arvoa ei edistetä, saati toteuteta vain sukupuolten prosenttiosuuksia laskemalla. Olennaisempaa on linja, mitä kukakin henkilö päätöksenteossa edistää.

Suomen laki edellyttää tasa-arvoa naisille ja miehille. Jos tässä unohdetaan lakipykälät ja pohditaan käsitettä käytännön tasolla, se mielestäni tiivistyy mahdollisuuksien tasa-arvoon ja tasa-arvoiseen palkitsemiseen. Mahdollisuuksien tasa-arvolla tarkoitan, että voivatko naiset ryhtyä esimerkiksi rekkakuskeiksi tai pörssiyhtiön hallituksen puheenjohtajiksi tai miehet lastenhoitajiksi, vanhustenhoitajiksi tai koti-isiksi. Voimmeko me siis toteuttaa itseämme ja osaamistamme vahvuuksistamme vai yhteiskunnan rooliodotuksista käsin? Tässä suhteessa Suomi ei ole vielä aidon tasa-arvoinen, vaikkakin olemme kulkeneet pitkälle tuolla tiellä.

Tasa-arvoinen palkitseminen taas määräytyy kahdella eri tavalla. Maksammeko naisvaltaisina aloina tunnetuista töistä samaa palkkaa kuin miesvaltaisista töistä, esimerkiksi teknisen alan ja sosiaalialan työt kunnassa. Toinen lähestymistapa on sama palkka samasta työstä. Molemmissa meillä riittää yhä tekemistä.

Yhtenä keskeisenä tasa-arvoa hidastavana tai edistävänä konkreettisena kysymyksenä lienee perhevapaiden jakautuminen vanhempien kesken. Se selittänee ainakin palkkaeroja samasta työstä, miehen euron ollessa naisen 80 senttiä. Siksi perhevapaauudistus on saatava eteenpäin tällä vaalikaudella. Oma toiveeni on 5+5+5 -malli, jossa sama vanhempi ei voi käyttää kaikkia kolmea perhevapaajaksoista. Täysipäiväisestä hoitovapaamallista voitanee tässä yhteydessä kokonaan luopua ja se säilyisi ainoastaan osittaisen hoitovapaan mallilla nykyisen kaltaisena. Oletan, vaikka en sitä ole laskenut, että muutos olisi vähintäänkin kustannusneutraali. 

Mikä siis saa meidät olettamaan, että eduskunnan uudet 94 naiskansanedustajaa ajavat kaikki tasa-arvoa edistävää perhevapaauudistusta? Itseasiassa, me tiedämme esimerkiksi keskustan ja kristillisdemokraattien edustajista, että heidän mielestään ”perheet saavat itse päättää”. Argumentti on omaa luokkaansa tasa-arvon edistämättömyyden kannalta, sillä perheet saavat nytkin päättää ja tietysti myös jatkossa, mallista riippumatta. Eri asia on, millaisia toimintamalleja tuetaan yhteiskunnan varoilla.

Tasa-arvosta olemme nähneet vaalivuoden aikana varsin mielenkiintoisia käytännön esimerkkejä. Vihreissä vaalit vedettiin kokeneen miespoliitikon johdolla, vaikka päteviä naisiakin olisi ollut saatavilla. 

SDP:ssä varapuheenjohtaja tuurasi puheenjohtajaa alkuvuonna. Marin oppi tehtäväänsä vaikuttavan nopeasti. Jos SDP olisi elänyt kuten itse opettaa, Rinne olisi huilinut rauhassa itsensä hyvään kuntoon ja antanut Marinin hoitaa vaalit. Vaalitulos olisi voinut tällä ratkaisulla olla merkittävästikin erilainen. 

Harmillisin tasa-arvon näkökulmasta oli viimeisin tapahtumasarja, jossa erinomaisesti pääministerin pestin hoitanut Juha Sipilä ilmoitti luopuvansa keskustan puheenjohtajuudesta jo tänä vuonna. Sinänsä päätös on suoraselkäinen ja ymmärrettävä ”tulos tai ulos” -puheiden jälkeen, mutta jos hän olisi malttanut mielensä ja hoitanut hommaa seuraavaan normaaliin puoluekokoukseen saakka, Saarikko olisi tuolloin mitä luultavimmin asettunut kisaan mukaan. Ratkaisu olisi ollut tasa-arvon näkökulmasta reilu. Nyt Saarikon tekemä päätös oli varsin ymmärrettävä ja kunnioitettavakin.

Tasa-arvon ja tasapuolisuuden nimissä on rohkeasti todettava, että malka on aina mukavinta löytää toisen silmästä. Onhan meillä edelleen puolueita, joita ei nainen ole koskaan johtanut.

Nyt jäämme mielenkiinnolla odottamaan, kuinka tasa-arvoa edistävä hallitusohjelma Suomeen saadaan ja miten 200 kansanedustajaamme sukupuolesta riippumatta onnistuvat edistämään tasa-arvoa yhteiskunnassamme. 

]]>
5 http://sannavauranoja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275072-tasa-arvosta#comments Eduskunta Hallitusohjelma Perhevapaaudistus Tasa-arvo Fri, 26 Apr 2019 10:10:46 +0000 Sanna Vauranoja http://sannavauranoja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275072-tasa-arvosta
Tasa-arvo parisuhteessa? http://minnakuusjrvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275050-tasa-arvo-parisuhteessa <p>Moni on vitsiksi luullut, kun mieheni kertoo minun kuorivan hänelle perunat valmiiksi. Samaten valmistan aamupalan ja teen miehelleni eväät töihin. Teen tämän ja monta muuta asiaa rakkaudesta. Yritän myös parisuhteessa noudattaa sitä neuvoa, että kohtele toista niin kuin haluaisit itseäsi kohdetavan. Feministit ovat varmaan kauhuissaan, eihän näin voi tehdä, on muistettava miesten ja naisten välinen tasa-arvo. Miksi parisuhteessa edes pitäisi pyrkiä täydelliseen tasa-arvoon? Nainen ja mies ovat erilaisia. Miehelle sopii yleensä paljon paremmin ruumiilliset raskaat työt ja naiselle kodin sisätyöt. Jos oikein tarkkoja ollaan, meillä mies voisi ehkä valittaa siitä, ettei tasa-arvo pelaa. Hänellä kun riittää virtaa aamusta iltaan; täyden työpäivän jälkeen puuhastelee illat kotitöiden merkeissä. Puuhommia yms. riittää. Jos itse jaksaisin yhtä paljon tehdä töitä, kotimme kiiltäisi puhtauttaan ja tuoreet leivonnaiset tuoksuisivat joka päivä.</p><p>Kun ikää ja kokemusta tuli epäonnistumisien myötä, tajusin parisuhteen yhdeksi tärkeimmäksi kulmakiveksi rakkauden lisäksi toisen kunnioittamisen. Kumpikaan ei ole täydellinen, mutta puolisostani löytyy piirteitä, joita todella arvostan. Vuosien varrella on koettu ylä- ja alamäet.</p><p>Odotammeko elämän olevan täydellistä? Pitäisi olla hieno talo, uusi auto, huonekalut viimeistä trendiä&hellip; Onnea nuo eivät kuitenkaan tuo tullessaan, velkaa kyllä moninkertaisesti. Miksei voisi tyytyä vähempään? Käytettyinä ostetut huonekalut, auto jolla pääsee paikasta A paikkaan B. Nautin tästä oman pihapiirimme rauhasta, lähimpiin naapureihin on muutama sata metriä matkaa. Nautinnollisia, rentouttavia hetkiä voimme viettää kesäiltaisin pihasaunan lauteilla. Pienet hyvät arkiset asiat saavat murheet unohtumaan.</p><p>Aivan kuten parisuhteessa, voimme samalla tavalla kohdella kaikkia muitakin. Miettien, mitä voisin toisen hyväksi tehdä, missä voisin auttaa. Maailma olisi paljon parempi paikka elää&hellip;</p><p>&nbsp;</p><p>Tämän laulun mieheni kaima esitti hääkirkossamme:</p><p>&rdquo;Entä sitten kun linnut on lähteneet ja verkkaan käy virtojen juoksu.</p><p>Entä sitten kun päivät on viilenneet ja poissa on nurmien tuoksu.</p><p>Sinä vieläkö viivyt mun vierelläin tuuli tuiskuna lunta kun heittää.</p><p>Yhtä kätesi löydänkö kädestäin paksu jää vaikka muistoja peittää.</p><p>Entä sitten kun päivät jo hämärtyy se pois viekö elämän uskon.</p><p>Entä sitten kun eessämme värjäytyy ranta taivaan jo väreillä ruskon.</p><p>Sinä vieläkö viivyt mun vierelläin aallot raueten iltaan kun taipuu.</p><p>Yhä kuiskaatko hiljaa mun nimeäin päivä lopulta mailleen kun vaipuu.</p><p>Entä sitten kun lyhenee askeleet on haaveiden tilalla muistot.</p><p>Entä sitten kun silmiin saa kyyneleet nauru lasten ja leikkipuisto.</p><p>Sinä vielä jos viivyt mun vierelläin kun on kaikki jo sanottu kerran.</p><p>Sulle ojentaa tahtoisin elämäin se on sun yhden elämän verran.&rdquo;</p><p>- Timo Koivusalo -</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Moni on vitsiksi luullut, kun mieheni kertoo minun kuorivan hänelle perunat valmiiksi. Samaten valmistan aamupalan ja teen miehelleni eväät töihin. Teen tämän ja monta muuta asiaa rakkaudesta. Yritän myös parisuhteessa noudattaa sitä neuvoa, että kohtele toista niin kuin haluaisit itseäsi kohdetavan. Feministit ovat varmaan kauhuissaan, eihän näin voi tehdä, on muistettava miesten ja naisten välinen tasa-arvo. Miksi parisuhteessa edes pitäisi pyrkiä täydelliseen tasa-arvoon? Nainen ja mies ovat erilaisia. Miehelle sopii yleensä paljon paremmin ruumiilliset raskaat työt ja naiselle kodin sisätyöt. Jos oikein tarkkoja ollaan, meillä mies voisi ehkä valittaa siitä, ettei tasa-arvo pelaa. Hänellä kun riittää virtaa aamusta iltaan; täyden työpäivän jälkeen puuhastelee illat kotitöiden merkeissä. Puuhommia yms. riittää. Jos itse jaksaisin yhtä paljon tehdä töitä, kotimme kiiltäisi puhtauttaan ja tuoreet leivonnaiset tuoksuisivat joka päivä.

Kun ikää ja kokemusta tuli epäonnistumisien myötä, tajusin parisuhteen yhdeksi tärkeimmäksi kulmakiveksi rakkauden lisäksi toisen kunnioittamisen. Kumpikaan ei ole täydellinen, mutta puolisostani löytyy piirteitä, joita todella arvostan. Vuosien varrella on koettu ylä- ja alamäet.

Odotammeko elämän olevan täydellistä? Pitäisi olla hieno talo, uusi auto, huonekalut viimeistä trendiä… Onnea nuo eivät kuitenkaan tuo tullessaan, velkaa kyllä moninkertaisesti. Miksei voisi tyytyä vähempään? Käytettyinä ostetut huonekalut, auto jolla pääsee paikasta A paikkaan B. Nautin tästä oman pihapiirimme rauhasta, lähimpiin naapureihin on muutama sata metriä matkaa. Nautinnollisia, rentouttavia hetkiä voimme viettää kesäiltaisin pihasaunan lauteilla. Pienet hyvät arkiset asiat saavat murheet unohtumaan.

Aivan kuten parisuhteessa, voimme samalla tavalla kohdella kaikkia muitakin. Miettien, mitä voisin toisen hyväksi tehdä, missä voisin auttaa. Maailma olisi paljon parempi paikka elää…

 

Tämän laulun mieheni kaima esitti hääkirkossamme:

”Entä sitten kun linnut on lähteneet ja verkkaan käy virtojen juoksu.

Entä sitten kun päivät on viilenneet ja poissa on nurmien tuoksu.

Sinä vieläkö viivyt mun vierelläin tuuli tuiskuna lunta kun heittää.

Yhtä kätesi löydänkö kädestäin paksu jää vaikka muistoja peittää.

Entä sitten kun päivät jo hämärtyy se pois viekö elämän uskon.

Entä sitten kun eessämme värjäytyy ranta taivaan jo väreillä ruskon.

Sinä vieläkö viivyt mun vierelläin aallot raueten iltaan kun taipuu.

Yhä kuiskaatko hiljaa mun nimeäin päivä lopulta mailleen kun vaipuu.

Entä sitten kun lyhenee askeleet on haaveiden tilalla muistot.

Entä sitten kun silmiin saa kyyneleet nauru lasten ja leikkipuisto.

Sinä vielä jos viivyt mun vierelläin kun on kaikki jo sanottu kerran.

Sulle ojentaa tahtoisin elämäin se on sun yhden elämän verran.”

- Timo Koivusalo -

]]>
9 http://minnakuusjrvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275050-tasa-arvo-parisuhteessa#comments Kunnioitus Parisuhde Tasa-arvo Thu, 25 Apr 2019 18:40:55 +0000 Minna Kuusjärvi http://minnakuusjrvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275050-tasa-arvo-parisuhteessa